Ruokaturvattomuus yleistä myös Suomessa – nostaa riskiä sairastua: Tällä alalla se on yleisintä

PAMin kyselyn mukaan joka kymmenes työntekijä ei syönyt lounasta lainkaan työpäivän aikana. Kuvituskuva. Kuva: Pasi Leino

Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.

Tutkimuksessa selvitettiin yksityisten palvelualojen työntekijöiden työoloja ja elintapoja. Yli kolmasosa heistä oli kokenut vakavaa ruokaturvattomuutta kyselyä edeltävän kuukauden aikana. Vakava ruokaturvattomuus oli yleisintä turvallisuusalalla.

Ruokaturvattomuudesta puhutaan, kun ruokaa ei ole ihmisten saatavilla. Vakavaa ruokaturvattomuutta selittää erityisesti tulojen riittämättömyys, huonoksi koettu terveys ja nuori ikä. Vakava ruokaturvattomuus on yleisempää lapsiperheissä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevilla.

Vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio oli tutkimuksen mukaan muita epäterveellisempi. Tämä tarkoittaa, että he kuluttivat useammin sokeroituja juomia ja harvemmin runsaskuituisia viljoja, kasviksia, hedelmiä, marjoja, kasviöljyjä, kalaa, maitoa, pähkinöitä ja siemeniä. Punaista ja prosessoitua lihaa he käyttivät muita harvemmin.

”Pitkään jatkuessaan epäterveellinen ruokavalio altistaa vakavaa ruokaturvattomuutta kokevat kroonisille sairauksille ja toimintakyvyn heikkenemiselle, mikä lisää terveyden eriarvoisuutta ja yhteiskunnan terveydenhoitokuluja”, ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä kertoo tiedotteessa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan ruokaturvattomuus on yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen, kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja mielenterveysongelmiin, lisääntyneisiin terveydenhuoltokäynteihin sekä heikompaan työkykyyn.

PAMin vuoden 2022 kyselyyn vastanneille työpaikkaruokailu tai lounasetu oli järjestetty kolmannekselle, mutta heistä vain pieni osa käytti etuja. Joka kymmenes työntekijä ei syönyt lounasta lainkaan työpäivän aikana.

Tutkijoiden mukaan edullisen ja terveellisen ravintoedun mahdollistaminen on tärkeää terveyserojen kaventamiseksi.

”Ruokaturvattomuus vaikuttaa koko perheeseen, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on tärkeää turvata pienituloisen työvoiman työkyky ja terveys”, Meinilä sanoo.

”Suomi on sitoutunut YK:n Oikeus ruokaan -sopimukseen, joka takaa kaikille oikeuden vähimmäispalkkaan ja sosiaaliturvaan, joiden on katettava riittävä ravinto ja muut elämän perustarpeet.”