Osuuskaupassa haluttaisiin lisääkin paikallista – "Keskimaa ei koskaan lähde Keski-Suomesta"

Tomi Ahonen (oik.), Antti Määttä ja Marko Hoffrén arvioivat kalatiskiä, josta löytyi muun muassa maakunnan siikaa ja ahventa. Kuva: Petteri Kivimäki

Kun S-ryhmä ryhtyi halpuutuskampanjaansa reilu kolme vuotta sitten, yksi lupauksista oli, että myymälöistä löytyy jatkossakin paikallisia tuotteita. Osuuskauppa Keskimaalla paikallisia toimittajia on 130, eikä määrä ole ainakaan laskenut.

”Jostain syystä elää käsitys, että me nyljemme viljelijän ja pienen tavarantoimittajan elävältä”, toimitusjohtaja Antti Määttä harmittelee turvautumalla värikkääseen ilmaisuun.

”Asiakkaat sekä haluavat paikallista että ehdottavat uusia tuotteita.”

Hän ja uuraislainen viljelijä Tomi Ahonen kiertävät Vaajalan S-marketin valikoimia Vaajakoskella. Myymälän valikoima käsittää 17 000 nimikettä. Keskimaan S-marketeissa keskiarvo liikkuu 10 000–15 000:ssä.

Tavarantoimittajien sopimuksissa on kaksi perusehtoa. Mieluummin solmitaan pitkäaikaisia sopimuksia kuin lyhyitä kampanjoita, mikä tarkoittaa, että myös hinnat sovitaan pitkälle ajalle. Toinen on, että sopimukset tehdään aina kirjallisina.

Ahosta yllättää tieto, että osa pientuottajista vierastaa kirjallista sopimista edelleen. ”Sehän on ehdottomasti molempien etu”, hän sanoo.

Keskimaa poikkeaa monista alueosuuskaupoista siinä, että vihanneksista, marjoista ja perunasta ei juuri löydy paikallista tuotantoa. Kesäkuun alussa juttua tehdessä keräkaali on ainoa todellinen lähituote.

Leipäosastolta sen sijaan löytyy runsaasti alueen leipurien tarjontaa: ainakin Saarijärveltä, Konnevedeltä ja Jyväskylästä. Säynätsalolainen Nykä-Mummon piirakka myy Määtän mukaan merkittävän osan tuotantoaan Keskimaalle. Lisäksi osuuskauppa oli osaltaan avittamassa Jyväs Pakarin leipomon säilymistä, kun Vaasan päätti pistää pillit pussiin vuosikymmenen alussa.

Kalassakin on tarjolla on edukkaan norjalaisen tuontilohen lisäksi useita valkoisia kaloja omista vesistä sen ansiosta, että muutama vuosi sitten Päijänteen, Keiteleen ja Leppäveden kalastajien kanssa sovittiin kalan saamisesta valikoimiin.

”Paikalliselle arvotuotteelle on ostajansa. Olen ymmärtänyt, että tämä on ollut myös kalastajille hyvä ratkaisu”, Antti Määttä sanoo.

Myös alueen tilateurastamojen ja lihanjalostajien tuotteita haluttaisiin valikoimiin. Edellytyksenä on kuitenkin se, että tuote on valmiiksi paloiteltu ja vakuumissa. Leikkaamo- ja käsittelytiloja ei myymälöissä ole.

Tomi Ahonen pitää keskittymistä tässä mielessä harmillisena. ”Tiedän useamman maatilan, joka myy lihaa suoraan. Jos elintarvikesäännöksiä järkeistettäisiin, lihaa tulisi enemmän tarjolle.”

Määtän mukaan syyt kehitykseen eivät liity vain kaupan omiin ratkaisuihin, vaan takana on myös elintarvikehygieniaan liittyvä moninainen säännöstö.

Kotimaisten tuotteiden osuus on Keskimaan elintarvikemyynnistä noin 80 prosenttia. ”Kiloista vai euroista?” kysyy Ahonen.

”Sekä että. Mutta ehkä kiloista vielä korkeampi.”

Juustoissa on nähty halpuutuskampanjan aikana se myönteinen asia, että kotimaisten merkkien osuus on noussut 57:stä 63 prosenttiin.

Toisaalta Oltermannista on tullut yksi kaupan sisäänvetotuotteista. Sen hinta on 4,95 euroa kilolta ja kilpaileva Rainbow’n kermajuusto maksaa 3,75 euroa.

Kotimainen tuote on kilpailukykyinen myös hinnassa. Vastaava on leivissä Reissumies, Määttä perustelee.

Kaupan kannalta hyvin oleellista on myös, että tuote kiertää nopeasti eikä jää hyllyyn.

Maidontuottajana Ahonen ymmärtää, että Oltermannin suosio tarkoittaa menekkiä kotimaiselle maidolle. ”Mutta samalla sen brändiarvo on laskenut”, hän harmittelee.

Saman tien hän löytää Valion sinihomejuuston: ”Eikös senkin voisi merkitä keskisuomalaiseksi, kun se tehdään kokonaan Äänekoskella 90 ympäröivän tilan maidosta?”

Määttä ja Hoffrén pohtivat, että merkintä olisi hyvinkin paikallaan.

”Keskimaa ei koskaan lähde Keski-Suomesta”, Määttä muistuttaa. ”Siksi meitä kiinnostaa ihan ehdottomasti, miten maakunnassa menee – niin kuluttajalla kuin viljelijällä ja yrityksillä.”

Lue myös: SOK ja MTK yrittävät ratkoa halpuutuksen hintakiistelystä syntyneitä erimielisyyksiä