Makaronikriisi osoitti suomalaisille kotimaisen pastan tärkeyden – "Tilanne normalisoituu marraskuussa”

Käyttöpäällikkö Klaus Tuikka esitteli uutta pastalinjastoa Raision tehtailla. Kuva: Pasi Leino

Kesällä Suomessa koettiin mittava makaronikriisi, jossa kauppojen hyllyt tyhjenivät nopeasti makaronista. Makaronipuutteeseen vaikutti kaksi asiaa: Myllyn Parhaan konerikko ja siitä johtunut takaisinveto sekä Rasion Torino-pastalinjaston uusiminen. Makaronia ei pystytty valmistamaan siis hetkeen käytännössä ollenkaan.

Raision tuoteryhmäpäällikkö Pauliina Öhman kertoo, että alkuperäisen suunnitelman mukaan uuden Torino-pastalinjaston piti valmistua jo viime vuoden kesällä. Koronan aiheuttama komponenttipula laittoi suunnitelmat kuitenkin uusiksi, ja aikataulua siirrettiin vuodella eteenpäin.

”Vanha linjasto piti purkaa kokonaan pois alta, joten pastaa piti tuottaa niin paljon, että se riittäisi uusimisen yli. Viime toukokuun puolivälissä vanhaa linjastoa alettiin purkaa tehtaan katon kautta”, Öhman kertoo.

Kun varastot oli saatu täytettyä makaronilla, ja purkutyöt alkaneet, ilmoitti Myllyn Paras laiterikosta sekä laajasta takaisinvedosta, joka koski jättimäistä makaronierää. Myllyn Parhaan linjasto suljettiin, mikä johti makaronin räjähdysmäiseen kysynnän kasvuun. Raision varastot eivät millään riittäneet vastaamaan kysyntään, ja tyhjenivät myös nopeasti.

”Ei tällaiseen voitu varautua mitenkään. Meillä ei ollut mahdollisuutta paikata vajetta, koska oma linjastomme seisoi siinä vaiheessa pihalla”, Öhman toteaa.

Pastataikina puristuu läpi matriisista, joka antaa makaronille sen tunnetun muodon. Kuva: Pasi Leino

Öhmanin mukaan pastaniukkuutta jouduttiin jakamaan. Kun esimerkiksi koulut, teollisuus ja yksittäiset kuluttajat tarvitsevat pastaa, oli sitä jaettava tasaisesti kaikille. Tämän vuoksi on kestänyt kauan, että hyllyt on saatu taas täytettyä.

”Nyt ollaan siinä vaiheessa, että kaikki, mitä saamme valmistettua, menee hyllyjen täyttämiseen. Pelkkään täyttöön menee nyt aikaa ja tuotekiloja”, Öhman sanoo.

Öhman arvioi, että tilanne normalisoituisi marraskuun aikana. Raision uusi pastalinjasto pyörii täydellä teholla ja kahdessa kuukaudessa pastaa on ehdittykin valmistaa jo huimat miljoona kiloa.

”Se on valtava määrä. Ei tuotanto tällä tasolla ole läpi vuoden, mutta toki uusi linjasto mahdollistaa suuremmat tuotantovolyymit.”

Raision tehtaalla pakataan pastaa niin kuluttajille kuin suurkeittiöihinkin. Kuva: Pasi Leino

Öhman kertoo, että makaronikriisi opetti Raisiolle yhden tärkeän asian. Suomalaiskuluttajat eivät ole välttämättä tienneet, että myös Torino-pastat valmistetaan Suomessa.

”Huomasimme, että meillä on puutteita tässä. Kukaan ei tuntunut tietävän, että Torinokin on suomalaista, ja että Suomessa on toinenkin pastanvalmistaja.”

Pastan valmistus alkoi Raision tehtailla vuonna 1990, kun Torino-brändi oli siirtynyt Vaasan Höyrymyllyltä Raisiolle. Samassa yhteydessä Raision omistukseen siirtyivät Elovena ja Nalle.

Raisio haluaa pastoissaan panostaa erityisesti runsaskuituisiin vaihtoehtoihin. Pastoissa käytetään Öhmanin mukaan mahdollisimman paljon suomalaista viljaa, joskin ulkomaalaista durumia tarvitaan joidenkin pastojen valmistamiseen sen tuoman rakenteen vuoksi.

”Torino-tuotteissa pyritään käyttämään niin paljon kotimaista vehnää, kuin mahdollista laadun siitä kärsimättä. Meillä on pelkästään sopimusviljelijöitä ja ostamme viljan suoraan heiltä, jolloin tiedämme, mistä vilja tulee”, Öhman kertoo.

Torinon sarvimakaroni on valmistettu kokonaan suomalaisesta vehnästä. Makaronien kohdalla rakenne ei ole niin tärkeä, koska niitä käytetään lähtökohtaisesti makaronilaatikon valmistamiseen.

Tummat pastat ovat suomalainen erikoisuus, jotka ovat ravitsemuksellisesti hyviä.

”Suomen rajojen ulkopuolella ei ymmärretä, mitä on tumma pasta, koska muualla on vain täysjyvää. Tähän on ollut tuotantolähtöinen syy. Kun ostamme viljelijöitä koko vehnän jyvän, josta teemme vaaleaa vehnäjauhoa, jäävät tummat jakeet yli. Ne piti hyödyntää johonkin. Joku keksi, että ne sopivat pastataikinan joukkoon. Niin syntyi tumma pasta”, Öhman kertoo.