Näin valmistuvat erikoismaltaat uudessa mallastamossa: ”Iisalmi oli mallastamolle luontainen ja keskeinen sijoituspaikka”

Mallastamon ydin on italialaisen Zanin’in rumpumallastamo. Rumpuun mahtuu 4 000 kiloa ohraa. Mallastusprosessi kestää 6–7 päivää. Kuva: Markku Pulkkinen

Savo Maltin kompakti mallastamo löytyy vitostien varresta helposti, sillä mallastamon vieressä kohoavat entisen Valtion Viljavaraston korkeat viljasiilot. Vuokrasiilot ovat nyt yksityisomistuksessa, mutta mallasohran varastokapasiteetista ei tuoreen mallastamon kasvu ainakaan jää kiinni.

Uutuuttaan kiiltävässä teollisuushallissa leijailee maltaan miellyttävä tuoksu. Suurimman osan hallista täyttää italialaisen Zanin’in valmistama rumpumallastamo liotussäiliöineen. Neljän tonnin ohraerän mallastaminen kestää viikon, joten vuodessa nykyisen laitteiston läpi ehtii kulkea reilun 50 hehtaarin mallasohrat.

Neljästä tonnista ohraa syntyy liotuksen, kuivatuksen ja itujen pois hiertämisen jälkeen 3 200 kiloa mallasta. Kapasiteetistakin on pääteltävissä, että tuotteet räätälöidään asiakkaiden toiveiden mukaan. Nykyisellä kapasiteetilla yhtiö voi päästä 170 000 euron vuosiliikevaihtoon.

”Lähdimme tarkoituksella liikkeelle vain yhdellä laitteistolla. Nykyiseen halliin mahtuisi toinenkin rumpumallastamo, joten kapasiteettia voidaan kasvattaa, ja se on tavoitteenakin”, Savo Maltin toimitusjohtajana lokakuun loppuun asti toiminut Mikko Rajamäki sanoo. Tällä hetkellä Rajamäki vastaa yhtiön rahoitusasioista.

Savo Malt pakkaa maltaita ja mallasjauhoa 25 ja 600 kilon säkkeihin. Mikko Rajamäki kertoo, että tuotantokapasiteetin tuplaaminen on jo suunnitteilla. Kuva: Markku Pulkkinen

Idea pienmallastamosta syntyi Savonia-ammattikorkeakoulun vetämissä Mallas- ja Mallasklusteri-hankkeissa. Sarvelan tilalle Iisalmeen kokoontui syksyllä 2019 kaksikymmentä asiasta kiinnostunutta viljelijää ja muuta yrittäjää.

”Seuraavana vuoden helmikuussa perustimme osakeyhtiön ja omistajiksi tuli reilut 20 osakasta. Iisalmi oli mallastamolle luontainen ja keskeinen sijoituspaikka. Vuokrasimme kaupungilta tontin Peltosalmen alueelta ja rakensimme tontille hallin. Mallastuslaitteistosta pyysimme tarjoukset viideltä toimittajalta ja voiton vei Zanin, joka on toimittanut Suomeen viime aikoina muitakin mallastamoja.”

Hallin rakentamista ja laitteiston asentamista helpotti se, että osakkaiden joukosta löytyy sekä rakennus- että sähköalan yrittäjät. Mallastamo valmistui viime keväänä.

”Ensimmäiset koe-erät mallastimme huhtikuussa. Myyntieriä alettiin ajaa toukokuussa”, Rajamäki kertoo.

Savo Malt tuottaa tällä hetkellä neljää erityyppisiä mallasta pienpanimoille, viskitislaamoille ja leipomoille. Kuva: Markku Pulkkinen

Investoinnin kokonaiskustannus oli 1 400 000 euroa. Investointiin yhtiö sai 35 prosentin tuen Ely-keskukselta. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnverakin oli rahoittamassa investointia. Omistajilla on suunnitelmissa 5–6 vuoden investointiputki, jonka aikana Savo Maltista saadaan rakennettua merkittävä toimija Suomen mallasmarkkinoille.

Yrityksen asiakkaina on sekä pienpanimoita että leipomoita. Suurin osa tuotannosta menee pienpanimoille erikoisoluiden raaka-aineeksi. Pohjoissavolaiset leipomot käyttävät valmiiksi jauhettua mallasjauhoa leipien mausteena. Itäneistä jyvistä hierretty itumassa menee jatkossa eläinten rehuksi.

Mallastyyppeinä yrityksellä on tällä hetkellä perusmaltaat Pilsner ja Pale Ale sekä erikoismaltaat Vienna ja Dark Malt.

Mallastusta yrityksen keskeiset henkilöt ovat opiskelleet muun muassa työskentelemällä kaksi viikkoa latvialaisessa LatMalt-yhtiössä.

Tuotanto- ja tuotekehityspäällikkö Krista Kiurusalmella on taustallaan viljateknologian yliopistotutkinto ja yli kymmenen vuoden työura elintarviketeollisuudessa, lähinnä leipomoissa, sekä päivittäistavarakaupassa.

Mallastamon osakkailla on luonnollisesti mielessään myös se, voisiko paikallinen panimoyhtiö Olvi käyttää joskus paikallista mallasta joihinkin erikoisoluisiinsa. Olvin kanssa ei ole vielä käyty neuvotteluja.

Savo Maltin tuotantotila valmistui Iisalmeen viime keväänä. Investoinnin kokonaiskustannus laitteineen oli 1,4 miljoonaa euroa. Kuva: Markku Pulkkinen