Ekonomistit: Korona kolhii Suomenkin taloutta
Paljon riippuu siitä, leviääkö tartunta Italiasta EU:n isoihin talousmahteihin, Ranskaan ja Saksaan.
Koronaepidemia voi vaikeuttaa vientiä Suomesta. Kuva on Vuosaaren satamasta. Kuva: Kari SalonenJos koronavirus äityy ja leviää Euroopassakin ja sulkee alueita ja kulkemista kuten Kiinassa, silloin se iskisi voimalla myös Suomen talouteen ja talouskasvuun.
Handelsbankenin pääekonomistin Timo Hirvosen näkemys ei kuitenkaan ole tällä tiedolla näin negatiivinen.
Paljon riippuu siitä, leviääkö tartunta Italiasta EU:n isoihin talousmahteihin, Ranskaan ja Saksaan.
"Kiina on Suomelle tärkeä kauppakumppani, vaikka onkin kaukana. Euroalue vastaa Suomen viennistä 40 prosenttia. Ennuste Suomen talouskasvulle on nyt 0,9 prosenttia. Jos koronan vaikutukset ovat negatiivisemman skenaarion mukaiset, silloin talouskasvu tälle vuodelle jäisi 0,6–0,7 prosenttiin", arvioi Handelsbankenin Hirvonen.
Tartunnat ovat lehtitietojen perusteella jo rauhoittuneet Kiinassa. Matkailu ja kulutus niin Aasiassa kuin Euroopassakin ovat ottaneet pahimmat iskut.
OP Ryhmä julkistaa tänään keskiviikkona pikapäivityksen talousennusteeseensa koronaepidemian talousvaikutusten vuoksi.
"Ennuste perustuu siihen oletukseen, että koronasta aiheutuva häiriö Kiinan talouteen on väliaikainen. Kiinan talouskasvu palautuu trendilleen, mutta jää ennustettua pienemmäksi", arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
OP:n ekonomistien ennuste on tammikuun lopusta. He ennustivat Suomen kansantuotteen kasvavan sekä tänä että ensi vuonna 0,5 prosenttia.
Varmasti ei kukaan voi tietää, miten koronavirusepidemia ja taloustilanne maailmalla kehittyy. Jos tartuntavaara pitkittyy, myös tilanne taloudessa hankaloituu.
Jo nyt myös suomalaisyritykset ovat kieltäneet ja rajoittaneet henkilöstönsä matkustamista riskialueille.
Stora Enso on kehottanut työntekijöitään välttämään mahdollisuuksien mukaan isompia kokoontumisia myös vapaa-ajalla. Metsäyhtiö UPM rajoittaa henkilöstönsä työmatkoja tietyille alueille viranomaisohjeiden ja yhtiön riskiarvion pohjalta.
OP:n Heiskanen odottaa EU:n tarvittaessa ryhtyvän talousalueen tason finanssipoliittisiin toimiin finanssikriisin tapaan. Vielä EU seuraa tilanteen kehittymistä.
Samoin tekee Suomen hallitus. Hallitus valmistelee osaa työllisyystoimista päätettäväksi huhtikuun budjettikehysriihessä. Hallitus tietää, että koronaviruksen leviämisellä on taloudellisia vaikutuksia myös Suomen talouteen viennin ja esimerkiksi tehtaiden alihankintaketjujen kautta. Lisätalousarvion puitteissa hallitus voi ohjata lisää varoja tartuntojen hoitoon ja ehkäisyyn, mutta talouden lisäelvyttämistä hallitus ei MT:n tietojen mukaan ole harkinnut tai edes keskustellut sellaisesta.
Jos talouskasvu ja työllisyys vaarantuvat merkittävästi, tarvittaessa hallituksella on hallitusohjelmaan varattuna enintään miljardin euron elvytysvara, 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin talouden vakavassa häiriötilanteessa vuosina 2020–2022.
Hallituksen kuluvan vuoden budjetti on jo lievästi elvyttävä – muista kuin koronasta aiheutuvista syistä. Valmisteltavana olevat työllisyystoimet päätetään nekin aikataulun puitteissa, ja suurelta osin touko–elokuun välillä ennen elokuun budjettiriihtä.
Hallituksen tavoitteena on synnyttää tänä vuonna 30 000 uutta työpaikkaa, jotka valtiovarainministeriö todentaa.
Lue myös:
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni: Talous hidastuu, mutta elvytysmiljardiin ei kosketa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
