Talous

Venäjän kauppa ei ole enää suomalaisille kultainen Eldorado – "On vaikea nähdä, että vienti palaisi samalle tasolle, mitä se oli ennen Ukrainan konfliktia"

Itänaapurissa pärjääminen edellyttää pitkää pinnaa, sanoo jätealalla Venäjällä toimiva Marko Aaltio. "Kestää aikansa ennen kuin saa selville, mistä tuuli puhaltaa."
Heta-Linnea Kovanen
2014 tapahtuneen Krimin miehityksen jälkeen protektionismi vahvistui itänaapurissa. Osa suomalaisista yrityksistä vetäytyi Venäjän vientimarkkinalta ja jäljelle jääneistä yrityksistä iso osa siirsi tuotantonsa Venäjälle.

Koronaviruspandemia ja öljymarkkinoiden romahdus ovat iskeneet voimakkaasti Venäjän talouteen. Suomen tavaravienti Venäjälle väheni maaliskuussa 4,8 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.

Samaan aikaan tuonnin arvo Venäjältä Suomeen väheni 35,5 prosenttia. Öljy ja öljytuotteet ovat Suomen Venäjän-tuonnin selkeästi suurin tavararyhmä. Tiedot käyvät ilmi Suomen Tullin ulkomaankaupan tilastoista.

Palvelusektorin ja teollisuuden luottamus Venäjällä on ennätyksellisen alhaalla. Ennakoivat talousindikaattorit nousivat toukokuussa hieman huhtikuun pahimmasta alhosta.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtajan Jaana Rekolaisen mukaan talouden elpyminen riippuu vahvasti siitä, miten koronavirus saadaan selätettyä Venäjällä ja koko maailmassa.

"Positiivisimmissakin arvioissa tämä ja ensi vuosi menee talouden toipumiseen ennen kuin Suomen Venäjän vienti palautuu esimerkiksi vuoden 2019 kohtuullisen hyvälle tasolle", Rekolainen sanoo.

Suomen vienti Venäjälle kasvoi 2019 yhteensä 10 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajan Timo Vuoren mukaan Venäjän talous oli heikon kasvun kaudessa jo ennen koronavirusta.

Vuori uskoo, että Suomen vienti Venäjälle elpyy väistämättä vähitellen, kun koko maailmantalouden suhdannenäkymä paranee.

"Sitä on vaikea nähdä, että vienti palaisi samalle tasolle, mitä se oli ennen Ukrainan poliittista konfliktia. Elleivät sitten EU ja Venäjä luovu sanktioista puolin ja toisin."

2014 tapahtuneen Krimin miehityksen jälkeen protektionismi vahvistui itänaapurissa. Osa suomalaisista yrityksistä vetäytyi Venäjän vientimarkkinalta ja jäljelle jääneistä yrityksistä iso osa siirsi tuotantonsa Venäjälle.

"Jos Tikkurila tekee maaleja tai Nokian Renkaat renkaita Venäjällä, niin se ei näy Suomen vientitilastoissa. Suomalaisten firmojen tuottoihin ja kansainvälistymiseen se voi ehkä vaikuttaa myönteisesti."

Öljyyn ja fossiilisiin polttoaineisiin nojaava Venäjän talous kaipaisi uudistamista. Vuori arvioi, että pitkällä aikavälillä tämä tarjoaa sauman suomalaisille yrityksille.

"Energiaratkaisut, jätteenpoltto, 5G ja infrahankkeet. Nämä olisivat kaikki potentiaalisia alueita suomalaisille vientituotteille."

Koronakriisi on aiheuttanut Venäjällä toimiville suomalaisyrityksille lisärasitteita. Presidentti Vladimir Putin määräsi maahan keväällä kuukauden mittaisen "virusloman". Työkieltojakson aikana työnantajat velvoitettiin maksamaan palkkaa.

"Venäjällä rajoitukset ja määräykset ovat pääosin aluekohtaisia, mikä vaikeuttaa toimintaa. Monien tytäryritysten suomalaiset johtajat ovat väliaikaisesti poistuneet Venäjältä, ja he ovat fyysisesti eri maassa kuin oma organisaatio, mikä lisää haasteita", Rekolainen kertoo.

Hän arvioi, että akuutin kriisin jälkeen työttömyys lisääntyy väkisin Venäjällä. Se tarjoaa maassa toimiville suomalaisille yrityksille mahdollisuuden saada halvalla lisätyövoimaa.

Keravalaisella jätealan yrityksellä Europressilla on nykyään Venäjällä oma tytäryhtiö. Yrityksen päätuotteita ovat esimerkiksi älykkäät jätepuristimet.

Koronavirus on hankaloittanut Europressilla uusien asiakkaiden tapaamista, koska liiketoiminnan kehitysjohtaja Marko Aaltio ei pääse matkustamaan Venäjälle. Paikallinen henkilökunta on hoitanut normaalisti yrityksen myynnin ja huollon.

Venäjällä pärjääminen edellyttää Aaltion mukaan pitkää pinnaa. Varsinkin paikallisella tasolla on vielä voimassa vanhaa Neuvostoliiton lainsäädäntöä, ja lupapapereita vaaditaan valtavasti.

"Me valitamme Suomessa aina byrokratiasta, mutta kyllä se on hyvin pientä verrattuna Venäjään. Myös venäläisten mielenlaatu poikkeaa suomalaisesta. Kestää aikansa ennen kuin saa selville, mistä tuuli puhaltaa."

Aaltio sanoo, että Venäjällä iskee säännöllisesti jonkinlainen kriisi. Yrityksen toiminta on suunniteltava niin, että kassa kestää myös vaikeat vuodet.

Jos yritys vetäytyy Venäjältä kriisiaikana, takaisin paluu muutaman vuoden päästä ei välttämättä onnistu

Venäjän presidentti Vladimir Putinin suosio on laskenut kansalaiskyselyissä korona-aikana. Aaltio ei usko, että lähivuosina tapahtuu isoja poliittisia mullistuksia.

"Venäläiset tykkäävät vahvasta johtajasta, kuten me täällä Suomessa Urho Kekkosen aikana."

Ympäristötietoisuus nousee Venäjällä ja myös maan ylin poliittinen johto on kiinnostunut esimerkiksi kaatopaikkojen terveyshaitoista. Aaltion mielestä venäläisten isoin ongelma on jätteiden haltuunotto.

"Vasta sen jälkeen voi miettiä jätteiden kierrätystä ja lajittelua. Yhdyskuntajätteitä on kipattu vuosikymmeniä Venäjällä epävirallisille kaatopaikoille."

Suomalaisilla yrityksillä on Aaltion mukaan paljon mahdollisuuksia ympäristöalalla. Kilpailu on kuitenkin kovaa, koska myös saksalaiset, japanilaiset ja ruotsalaiset ovat kiinnostuneet Venäjän markkinoista.

"Kyllä venäläiset tietävät, että muuallakin maailmassa on ympäristöalan osaamista kuin Suomessa."

Suomalaisten yritysten mahdollisuudet piilevät myös rakentamisessa, rakennustuoteteollisuudessa, koko metsäsektorissa ja teollisuuden investointihyödykkeissä, Rekolainen listaa.

Timo Vuorta huolestuttaa venäjän kielen ja kulttuurin osaamisen heikkeneminen Suomessa. Hän muistuttaa, että kansainvälisessä bisneksessä kaupankäynti onnistuu parhaiten asiakkaan äidinkielellä.

"Venäjä on meille jatkossakin tärkeä kumppani ja rajanaapuri, oli poliittinen tai taloudellinen tilanne mikä tahansa."

Jaana Rekolaisen mukaan suomalaisten Venäjä-osaamista arvostetaan kyllä maan rajojen ulkopuolella.

"Suomalaiset ruoskivat turhaan itseään. Uusia osaajia toki tarvitaan. Yritystenkin tulisi kantaa vastuuta siitä, että meillä on tarpeeksi harjoittelupaikkoja Venäjän kaupasta kiinnostuneille nuorille."

Suomalaisilla on edelleen kaupankäynnissä etulyöntiasema Venäjän länsirajalla, Karjalassa ja Pietarin ympäristössä. Kauempana idässä Suomi-kortti ei toimi samalla tavalla.

"Pienet poliittiset säröt eivät ole vieneet tavallisten venäläisten luottoa suomalaisiin. Sekään ei ole haitannut, vaikka Suomi on viime vuosina kurittanut Venäjää lätkässä", Vuori sanoo.

Lue lisää

Kysely: Vientiyritykset pelkäävät matkustusrajoitusten vaikutuksia, yli puolet pelkää vientinsä laskevan

Keskuskauppakamari varoittaa: Valelaskujen riski kasvanut etätyökesänä

Iskikö juhannuksena mökkikuume? Asiantuntija kertoo, mitä asioita moni ei muista huomioida mökkikaupoilla, vaikka kannattaisi

Suomi on etulyöntiasemassa Venäjän turismissa – "Turvallinen automatkailu perheen ja ystäväpiirin kesken on venäläisillä ensimmäisenä mielessä koronarajoitusten poistuttua"