Talous

Turveyrittäjän puolen miljoonan investoinnit jäävät pihalle ruostumaan — alalle tulossa lähes miljardin euron tappiot

Puolen miljoonan investoinnit jäävät Pauli Kontoniemen pihalle ruostumaan. Taloustutkimus arvioi turveyrittäjien kärsivän liki 900 miljoonan tappiot.
Johannes Tervo
Pauli Kontoniemen turpeennosto Alavudella loppui tähän syksyyn. Palaturveketjuun oli satsattu muutamassa vuodessa puoli miljoonaa euroa.

Vapo irtisanoi tänä syksynä 45 vuotta turveyrittäjänä toimineen Pauli Kontoniemen sopimuksen Alavudella. "Synkäksi vetää. Olisi edes viisi vuotta jatkunut, niin olisi päässyt eläkkeelle", kuusikymppinen Kontoniemi tuumii.

"Täältä loppui turvehommat monelta muultakin. Ei taida paljon menekkiä olla turvekoneilla, ovat romurautaa."

Kontoniemi on satsannut palaturpeen tuotantoon vielä viisi vuotta sitten yli puoli miljoonaa euroa. "Onhan tämä aivan käsittämätöntä, kun näin hommat lopetetaan."

"Koulua ne ehdottavat EU-rahalla, mutta on vähän vaikia kuusikymppiselle."

Kontoniemellä on maatila, mutta se ei elätä. Hän sai talveksi lumenaurausurakan. "Sekin vaati investointeja lisää".

Parhaimmillaan yrittäjä on tuottanut 70 hehtaarin suolta turvetta ja työllistänyt toistakymmentä henkilöä. Hän on myös kuljettanut turvetta traktorilla Alavudelle ja Kuortaneelle.

"Mistähän laitokset saa jatkossa polttoaineen? Täälläkin on tuotettu 30 000 kuutiota turvetta vuodessa. Vaikka kaikki Alavuden ensiharvennukset käytettäisiin, se korvaa vain kymmenesosan tämän tilan turvemäärästä."

Turpeen tuottajat ja kuljetusyritykset kärsivät 800–900 miljoonan euron tappiot turvetuotannon nopean alasajon vuoksi, todetaan Taloustutkimuksen Pasi Holmin johdolla tehdyssä tutkimuksessa. Sen ovat teettäneet Vapo, Koneyrittäjät, Turve­tuottajat ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät.

Alalta katoaa tutkimuksen mukaan suoraan 1 700 ja kerrannaisvaikutuksineen 3 500 työpaikkaa. Tulevaisuudessa lämmön ja sähkön hinta nousee, kun energiaturpeen käyttö loppuu. Myös kansantalous kärsii, kun ulkomailta tuodaan haketta ja sähköä.

Hallituksen tavoite on puolittaa energiaturpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä, mutta nykytahdilla käyttö vähenee erittäin paljon nopeammin muun muassa vuoden vaihteessa voimaan tulevan veronkorotuksen vuoksi.

Turpeen hintaa on nostanut päästöoikeuksien hinnan nousu parissa vuodessa viidestä eurosta hiilidioksiditonnilta 25 euroon.

Turpeen tuotannossa toimii 442 yritystä ja kuljetuksessa 75 yritystä, jotka ovat lähes kaikki pieniä.

Tutkimuksen tehneet Holm ja Juho Tyynilä olettavat, että yritystoiminta loppuu kokonaan ja turvekoneiden ja kaluston arvo putoaa 50 prosenttia verrattuna siihen, että koneita voitaisiin käyttää käyttöiän loppuun.

Turvekalusto on räätälöity turpeen tuotantoon. ”Varovaisesti arvioiden lakkauttaminen puolittaa yritysten käyttöomaisuuden arvon”, Holm sanoo.

Yritysten käyttöomaisuuden arvo laskee 360 miljoonaa euroa

Yritysten vuosittainen liiketulos on ollut 46 miljoonaa euroa vuodessa eli kymmenessä vuodessa menetykset ovat 460 miljoonaa euroa.

Kokonaisvaikutukset alan yrityksille voittojen ja käyttöomaisuuden arvon menetyksinä ovat noin 820 miljoonaa euroa.

Lisäksi turvealueiden vuokrasta soiden omistajille koituvat tappiot ovat kymmenen vuoden aikana 30–50 miljoonaa euroa, Holm arvioi.

Tappioista noin 95 prosenttia tulee turvetuotantoyrityksille ja viitisen prosenttia kuljetusyrityksille.

Yrityksille jää lopettamisen jälkeen maksettavia velkoja puolet nykyveloista eli arviolta 275 miljoonaa euroa.

Holm arvioi, että turpeen käytön nopea lopettaminen nostaa kaukolämmön ja mahdollisesti myös sähkön hintaa. Hintaa nostaa korvaavan polttoaineen kalliimpi hinta.

Turvetta korvataan hakkeella, jota tuodaan yhä enemmän ulkomailta. Haketta tuovat sekä itsenäiset että kunnalliset lämpölaitokset.

Tilastoja energiahakkeen tuonnista ei ole saatavilla.

Haketta tuodaan myös metsäteollisuuden tarpeisiin, ja tuontimäärä on kasvanut merkittävästi.

Lämmön hintaa nostaa myös se, että lämpölaitokset joutuvat investoimaan uusiin laitoksiin aiemmin laskettua käyttöikää nopeammin. Turpeen käyttö on estänyt kattiloiden korroosiota eli syöpymistä siinä olevan rikin vuoksi. Vanhoja kattiloita ei voi käyttää, kun siirrytään hakkeeseen.

Holmin mielestä turvekysymyksissä näytetään etenevän pelkästään ilmasto edellä. ”Myös talouden optimointi olisi järkevää ottaa mukaan”, hän pohtii.

Turveveron tuoton alentuminen vähentää valtion tuloja käytön vähentyessä, vaikka veroa kiristetään.

Konsulttiyhtiö AFRY arvioi elokuussa työ- ja elinkeinoministeriölle, että turpeesta nopeasti luopumisen kustannukset ovat vähintään 360–460 miljoonaa euroa, josta 150–250 miljoonaa euroa koostuu investoinneista uusiin kattiloihin ja koneiden ja soiden arvon laskusta 210 miljoonaa euroa.

Lue lisää aiheesta:

Bioenergia ry: Ahdinkoon ajetut turveyrittäjät tarvitsevat nopeaa apua jo ennen EU:n siirtymärahoitusta

Turpeen energiakäytön jatko jakaa puolueiden kannattajat – maaseudulla asuvat kriittisempiä ilmastotoimia kohtaan

Uutiskommentti: Vapon 80-vuotisjuhlat vaihtuivat energiaturpeen yyteihin

Lue lisää

Neova lopettaa energiaturpeen tuotannon ensi vuonna

"Turvavarastoihin ei tavaraa ole paljon kertynyt" – turpeen osalta energiatuotannon huoltovarmuus on menetetty

Tuotannosta luopuvat turveyrittäjät saavat rahaa vasta ensi vuonna – tukien maksaminen vaatii oman lainsäädännön

Rantaruovikoiden niitolla voi olla ilmastolle suuri myönteinen vaikutus – ruovikoiden päästöjä ei kuitenkaan ole vielä tutkittu tarkkaan