Talous

Sähkön siirtohinnat jatkavat nousuaan, vaikka sähköverkkoyhtiöiden tuotto alenee uuden lain jälkeen 20–30 prosenttia

Sallittu verkkoyhtiöiden tuottoaste alenee yli viidestä prosentista noin neljään.
Petri Jauhiainen
Omexonin asentaja Jarkko Jokela Oulaisista rakensi linjaa Savon Voima Verkon sähköverkkotyömaalla Siilinjärven Kuuslahdessa torstaina.

Sähköverkkoyhtiö Caruna sekä Savon Voima Verkko arvioivat sallitun tuottonsa putoavan 20–30 prosenttia tulevina vuosina sekä verkonrakennuksen yksikköhintojen että sallitun tuottoprosentin alentumisen vuoksi, Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny ja Savon Voima Verkko Oy:n toimitusjohtaja Lauri Siltanen arvioivat.

Tuotto voi pudota vielä lisää sähkömarkkinalain uudistuksen jälkeen. Lakia ei ole vielä annettu eduskuntaan, vaan se on tulossa valtioneuvoston käsittelyyn tammikuun lopussa vuoden odottelun jälkeen.

Laista saatujen ennakkotietojen mukaan verkon rakentamisen yksikköhinnat alentuvat, verkkoihin sidotun pääoman arvo pienenee ja Energiavirasto on alentamassa verkkoyhtiöiden suurinta sallittua tuottoastetta nykyisestä yli viidestä prosentista neljän prosentin paikkeille.

Vaikka sääntely kiristyy, siirtohinnat eivät kuitenkaan laske jatkossa. Niiden nousua pystytään kuitenkin hillitsemään.

Sähkön siirtoyhtiöiden suurin sallittu tuottoaste putoaa uuden sähkömarkkinalain jälkeen liki Ruotsin tasolle eli neljän prosentin kieppeille, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo. Ilman muutosta tuottoaste ylittää tänä vuonna viisi prosenttia.

Laki lähtee työ- ja elinkeinoministeriöstä valtioneuvoston käsittelyyn Lintilän mukaan tammikuun viimeisellä viikolla, alun perin se oli luvassa eduskuntaan jo vuosi sitten.

Itse laissa ei sähköverkkoyhtiöiden tuottoprosenttia voida säätää, vaan se kuuluu Energiaviraston tehtäviin.

Lain muutokset antavat Lintilän mukaan Energiavirastolle mahdollisuuksia alentaa tuottoa nykyisestä, esimerkiksi investointien määrä voidaan ottaa eri tavalla huomioon kuin aiemmin.

Energiavirasto arvioi syksyllä, että rakentamisen yksikköhinnat määritetään uudestaan, sillä rakentamisen tehostuminen ja laitteiden halventuminen on alentanut hintoja 30 prosenttia.

Suurin sallittu tuottoaste oli viime vuonna Energiaviraston mukaan 5,73 prosenttia, ja se putoaa nykyisen suunnitelman mukaan 4,76 prosenttiin vuonna 2023. Vuonna 2016 suurin sallittu tuotto oli 7,42 prosenttia.

Tuottopohja, verkon nykyarvo ja sallittu tuotto pienenevät, mikä alentaa verkkoyhtiöiden mahdollisuutta tehdä suuria voittoja. Mikäli tuotto alenee 30 prosenttia, verkkoyhtiöiden liikevaihto hupenisi liki 700 miljoonaa eurosta nykyisestä 2,1 miljardista eurosta. Se olisi esimerkiksi Energiateollisuuden mukaan liki mahdoton tilanne verkkoyhtiöille.

Sähköyhtiöitä on arvostelu siitä, että ne ovat investoineet tarvetta enemmän kalliisiin maakaapeleihin ja pystyvät keräämään investointeihin käytetyt varat takaisin nostamalla sähkön siirtohintaa.

Lintilä totesi jo syksyllä, että ”siellähän kävi niin, että yhtiöt lähtivät yli-investoimaan, jonka perusteella ne pääsivät nostamaan hintaa. Se, että Energiavirasto pystyy jatkossa puuttumaan näihin, tulee olemaan hyvin keskeinen asia.”

Suomen Sähkönkäyttäjät ja Omakotiliitto ovat arvioineet Lappeenrannassa ja Lahdessa toimivan LUT-yliopiston tutkimusten perusteella, että sähkön käyttäjät maksavat satoja miljoonia euroja vuodessa ylimääräistä tuottoa sähkönsiirtoyhtiöiden laskennallisille investoinneille.

Monopoliasemassa olevien verkkoyhtiöiden tuoton tulisi jäädä enintään pariin prosenttiin, kummassakin järjestössä arvioidaan.

Carunan sallittu verkon tuotto on putoamassa 160 miljoonasta eurosta 110–130 miljoonaan euroon vuodessa.

Yhtiöllä ei ole Yli-Kyynyn mukaan sähköverkon siirtohinnoissa paljonkaan korotuspainetta. Yhtiö on jakautunut kahteen osaan, joista kaupungeissa toimiva Caruna Espoo ei aio korottaa hintoja ja maaseudulla toimiva Caruna Oy vain vähän.

Suurin osa sähköyhtiöistä voi pidentää sähköverkon säävarmuusinvestointeja kahdeksalla vuodella vuoteen 2036 asti, jolloin tarvittavat investoinnit vuotta kohti vähentyvät.

Caruna arvioi investointiensa vähenevän pidennyksen vuoksi 5–7 miljoonaa euroa vuodessa.

Yhtiö on suunnitellut investoivansa tällä vuosikymmenellä 130–150 miljoonaa euroa vuodessa. ”Investoinnit jäävät puoleen huippuvuodesta 2017, jolloin yhtiö investoi 280 miljoonaa euroa”, Yli-Kyyny toteaa.

Caruna on investoinut paljon keskijänniteverkkoon. Säävarmuusaste on Caruna Oy:ssä 87 prosenttia eli melko korkea, kun joillain yhtiöillä se jää 50 prosenttiin.

Yhtiön liikevaihto on 430 miljoonaa euroa, investoinnit ovat olleet keskimäärin 250 miljoonaa ja poistot 125 miljoonaa, joten velkaa yhtiö on ottanut runsaasti. Velka pienentää oman pääoman osuutta, jolloin sen tuottoprosentti nousee. Se on ollut viime vuosina Caruna Oy:ssä 22–25 prosenttia.

Savon Voima Verkolla on asiakasta kohti verkkoa 230 metriä eli selvästi enemmän kuin useimmilla verkkoyhtiöillä, mikä lisää verkon rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia.

Lauri Siltasen mukaan yhtiö joutuu pohtimaan kevään aikana, miten investoinnit verkkoon rahoitetaan, kun yhtiön tuoton arvioidaan alenevan arviolta 10 miljoonaa euroa vuodessa eli yli neljänneksen.

Yhtiön säävarman verkon osuus on nyt 62 prosenttia.

Siltasen mukaan yhtiön tulisi lisätä keskijännitelinjojen maakaapelointia, sillä viime vuonna verkon vikojen korjauskulut sekä korvaukset sähkökatkoista olivat yli 10 miljoonaa euroa myrskyjen ja lumen vuoksi. Normaalisti kulut ovat jääneet alle pariin miljoonaan euroon.

Savon Voima nosti vuodenvaihteessa siirtohintaa 6,5 prosenttia.

Siltanen toivoo Energiaviraston valvontamallin muutokseen malttia, koska liian montaa asiaa ollaan muuttamassa yhdellä kertaa, mikä voi aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia.

Jukka Pasonen
Verkkoyhtiöiden suurin sallittu tuottoaste ennen sähkömarkkinalain uudistamista.
Lue lisää

Kaapelia ei kannata vetää viimeiseen savuun saakka – sähköyhtiöt jakautuvat jo nyt kalliiseen maaseutuun ja halpoihin kaupunkeihin

Vaposta tänään lähtenyt Tomi Yli-Kyyny on nimitetty Carunan toimitusjohtajaksi

Caruna kampesi viime vuonna voitolliseksi

Sähköverkon voisi rakentaa miljardin halvemmalla – yhtiöitä ei kiinnosta