Tästä syystä Norja ja Tanska ovat Suomea haavoittuvampia, kun kansainvälinen kauppa sakkaa
ETLAn raportin mukaan maailmassa ollaan siirtymässä uuteen geotalouteen. Siinä taloudellisia työkaluja käytetään myös ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen.
ETLAn mukaan maailmantalous kääntyy nopeasti geotaloutta kohti. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariMaailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa, todetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tuoreessa raportissaan.
ETLAn mukaan Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat kuitenkin Norja ja Tanska. Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa puolestaan kestää iskuja paremmin.
Maantieteellisesti kriittisimmät haavoittuvuudet painottuvat eri tavoin. Tanskan ja Ruotsin haavoittuvimpien tuotteiden lähde on Yhdysvallat, kun taas sekä Suomen että Islannin riippuvuudet kohdistuvat Kiinaan. Norjan haavoittuvuudet ovat jakautuneet maailmanlaajuisesti laajimmalle alueelle.
Nykyinen geopoliittinen arvaamattomuus on tällä hetkellä pahinta myrkkyä Pohjoismaista Norjalle ja Tanskalle.
”Näiden maiden tuonnin rakenne on muita keskittyneempää, painottuu muita Pohjoismaita enemmän Euroopan ulkopuolisiin valtioihin ja on lisäksi hankalasti korvattavissa”, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Ali-Yrkön mukaan Suomen yksittäinen suurin haavoittuvuus liittyy kiinalaisiin litium-akkuihin.
”Kun kriisitilanteessa tuonti yhdeltä alueelta tai toimittajayritykseltä Suomeen katkeaa, uusia toimittajayrityksiä on vaikea löytää nopeasti.”
Pohjoismaiden tärkeimpiä välituotteiden maahantuojia ovat suuryritykset eli vähintään 250 hengen yritykset – ja sama koskee myös vientiä. Suomessa ja Ruotsissa suurten yritysten rooli on erityisen korostunut, kun taas Islannissa ja Norjassa pienemmillä yrityksillä on suurempi painoarvo viennissä.
”Kun kriisitilanteessa tuonti yhdeltä alueelta tai toimittajayritykseltä Suomeen katkeaa, uusia toimittajayrityksiä on vaikea löytää nopeasti. Voimakas riippuvuus yhdestä toimittajasta tai maasta on nykyisessä maailmantilanteessa turha riski, mikä korostaa tarvetta jatkuvalle arvoketjujen seurannalle”, Ali-Yrkkö kommentoi.
”Uudessa geotaloudessa taloudellisia työkaluja käytetään myös ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen.”
ETLAn raportissa arvioidaan myös, että maailmantalous on siirtymässä kiihtyvällä tahdilla kohti geotalouden aikakautta. Geotaloudelle tyypillistä ovat lisääntyneet geopoliittiset jännitteet, tuontiriippuvuuksien vähentäminen sekä protektionismin kasvu. Muutos haastaa niin Suomen kuin muidenkin Pohjoismaiden pienet ja avoimet taloudet, joille kansainvälinen kauppa on elinehto.
”Uhka kaupan esteiden lisääntymisestä on riski Pohjoismaiden vientikohteille Atlantin toisella puolella ja sen ulkopuolella. Uudessa geotaloudessa taloudellisia työkaluja käytetään myös ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä haastaa Pohjoismaiden perinteisen avoimen talousmallin”, Jyrki Ali-Yrkkö toteaa.
Edellä mainitut asiat käyvät ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Statistics Denmarkin yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta “The Value Chains of Nordics – Tracking Resilience and Vulnerabilities”. Tällä tavalla yhteinäisin kriteerein kaikissa viidessä Pohjoismaassa toteutettu tutkimus on ensimmäinen laatuaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
