Talous

"Haluan tehdä tästä suomalaisen elintarvikealan Stora Enson" – Sijoittaja Pekka Viljakaisen Finnforel on tehnyt läpimurron, joka voi mullistaa maailman kalankasvatuksen

Viljakainen uskoo myös, että digitaalisuus mullistaa pian lentämisen ja suomalaista aluepolitiikkaa. ”Äitini on 73 ja lentänee viiden vuoden sisällä sähköllä toimivalla laitteella alle tunnissa ja 30 eurolla Joroisista Helsinkiin.”
”Digitalisoiminen muuttaa liikkumista ja asumista aivan kuin verkkopankkia ja kalankasvatusta”, Pekka Viljakainen uskoo.

”Loppukesästä tulee isoja uutisia”, Pekka Viljakainen vinkkaa. Ne koskevat kalaa, energiaa ja ilmailua eli asioita, joita hän vie ”voimalla eteenpäin”.

”Mitä haluan loppuelämälläni tehdä, on löytää isojen muutosten toimialoja.” Aikaa on, sillä Viljakainen jäi eläkkeelle alle nelikymppisenä monimiljonäärinä.

Aloitetaan kalasta. Viljakainen kutsuttiin neljä vuotta sitten Finnforel-yhtiöön, joka tekee kauppoihin Saimaan Tuore -kirjolohituotteita. Kala kasvaa Varkaudessa Stora Enson tehdasalueella, maan päällä ja Saimaan kiertovedellä.

Haastavan kehitysvaiheen ja 26 miljoonan euron pähkäilyn jälkeen 170 metriä pitkä kasvatuslaitos tuottaa vuodessa 1,1 miljoonaa kiloa kirjolohta, jonka leikkuukin on robotisoitu.

”Moni on yrittänyt tätä maailmalla, me onnistuimme. Tämä toimii kuin häkä! Haluan tehdä tästä suomalaisen elintarvikealan suuryhtiön, uuden Stora Enson. Pääkonttori Suomessa, mutta tehtaat siellä, missä kuluttajatkin.”

Tehtaan päästöt ovat pienet verrattuna kassikasvatukseen. ”Euroopan 300 miljardin euron kalabisneksestä vain 0,05 prosenttia on ekologisesti kestävää. Jos joku miettii, onko tässä kasvumahdollisuuksia, niin minusta on. Ihan näin joroislaisittain ajateltuna.”

Päästöjen ohella maailman kalantuotantoa riivaa ilmastonmuutos, mutta ei Finnforelia. Kahden megawatin jäähdytys toimii auringolla ja tuulella. ”Vesikierto pysyy 13,5 asteessa aina, kun perinteisissä laitoksissa kalat kuolevat lämpöön ja happikatoon ja niitä hätäteurastetaan. Kalasta tulee nyt syksyllä kova pula.”

Mutta kysyntä kasvaa. Finnforel ei myy tekniikkaa, vaan laitosten operointia, koulutusta, genetiikkaa ja mätimunia.

Viljakainen toivoo kaikesta ruoantuotannosta päästötöntä vuoteen 2030 mennessä. ”Haluaisin, että Suomi on maailman paras ekologisessa maataloudessa: traktorit kulkevat sähköllä, biojätteistä tehdään lämpöä, kiertotalous toimii eikä pelloilta valu päästöjä. Se olisi helvetin hyvä juttu!”

Myös logistiikka mullistuu. Kun Suomen 60 lentopaikkaa digitalisoidaan, liikkuminen halpenee, aika lyhenee ja tasa-arvo paranee.

”Kiinalaiset turistit voitaisiin jakaa sähkölennokeilla viuhkana ympäri maata ja suomalaisen veronmaksajan etu on, että missä tahansa voi elää, yrittää ja tehdä töitä. Ajatus kaiken keskittämisestä kaupunkeihin on pähkähullu!”

”Äitini on 73 ja lentänee viiden vuoden sisällä sähköllä toimivalla laitteella 50 minuutissa Joroisista Helsinkiin ja maksaa lipusta 30 euroa. Mutta se edellyttää digitaalisen reittiverkoston synnyttämistä Suomeen.”

Viisi vuotta sitten Viljakainen kiinnostui muista poiketen myös aurinkoenergiasta. Hänestä paras kombo olisi kesällä aurinkoa ja tuulta, talvella lisäksi vettä ja ydinvoimaa. Risuille voi olla paikkansa, mutta ei Viljakaisen visiossa.

Mutta nyt onkin otettava punainen Tesla alle ja keula kohti Joroisia.

”Illalla on videoneuvottelu Qatariin, koskee kalatehdasta.”

Lue lisää

Yle uutiset: Venäjän maastopalojen savut kantautuvat Pohjois-Karjalaan – pelastuslaitokselle useita ilmoituksia savuhavainnoista

Pekka Viljakainen perusti yrityksen 13-vuotiaana ja myi sen 400 miljoonalla markalla - Näin hän vinkkaa sijoittamaan

Investoi Venäjälle?

Pekka Viljakainen loi maailmalle verkkopankin, ja nyt hän varoittaa suomalaisia Venäjä-hysteriasta: "En näe Venäjällä mitään riskiä, mitä ei ole kansainvälisillä markkinoilla yleensä"