Alkoholipitoisen glögin torimyynti edellyttää lupaa, rahaa, valvontaa ja erityistä passia – eikä se ole koronapassi

Tallinnan vilkkaalla joulutorilla myydään monenlaista glögiä ja ihmiset kiertelevät mukit kädessä katselemassa kojujen tarjontaa. Kuva: Eija Mansikkamäki

Koronapassin puute voi estää alkoholin saamisen, mutta erään toisen passin puute sen myymisen.

Nimittäin alkoholipassin. Se on yleisin syy, miksi aluehallintovirasto voi puuttua alkoholipitoisen glögin tai hehkuviinin myymiseen joulutorilla.

”Jos tilaisuus on yleisölle avoinna, myyjänä täytyy olla henkilö, jolla on alkopassi. Se osoittaa, että myyjä hallitsee alkoholilainsäädännön”, Länsi- ja Sisä-Suomen avin ylitarkastaja Esa Pihlajamäki kertoo.

Alkoholilaissa on kuitenkin sellainen porsaanreikä, että myyntilupa voidaan myöntää, mutta lupa ei edellytä alkopassia. Ilman passia ei kuitenkaan saa myydä alkoholia.

”Jos asiat ovat kunnossa, myönnämme toki luvan, mutta muistutamme samalla, että passillisia myyjiä pitää olla. Yleensä luvan hakija vakuuttaa, että on.”

Tarkastuksen tullessa ja passin puuttuessa myyjälle määrätään seuraamusmaksu ja annetaan mahdollisuus korjata tilanne. Myönnettyä lupaa kun ei hevin peruta.

Lupakäsittely kestää noin kuukauden, eli tämän joulun glögimyyntiin ei enää ehdi saada lupaa.

Avi tarkistaa myös hakijan vero- ja luottotiedot ja lisäksi poliisi antaa lausuntonsa, joka koskee suunniteltua anniskelutoimintaa, anniskelun- ja järjestyksenvalvontaa sekä hakijatahon vastuuhenkilöitä.

”Aikamoisen nuhteeton pitää hakijan olla”, Pihlajamäki kommentoi.

Anniskeluluvan voi hakea määräaikaisena tai pysyvänä, ja se maksaa 450–650 euroa. Toistaiseksi voimassa olevaan lupaan liittyy myös 105–790 euron valvontamaksu.

Myös myyntipaikka tarvitsee luvan, ja sen hakee ennakkoluvan muodossa paikan omistaja, yleensä kaupunki.

”Esimerkiksi täällä Vaasan tori voisi olla ennakkoon hyväksytty anniskelualue ja luvanhaltija tekee meille etukäteen ilmoituksen, kun anniskeluluvan saanut toimija aloittaa myynnin”, Pihlajamäki sanoo.

Anniskelulupaan liittyy myös omavalvontasuunnitelma, jolla varaudutaan riskeihin ja haittoihin. Suomessa haitaksi katsotaan alkoholin nauttiminen alaikäisten ja perheiden keskuudessa, joten glögit nautitaan erillisellä ja usein aidatulla alueella.

Muki kädessä ei siis vaelleta pitkin toria, kuten monissa muissa maissa.

”Se voi kuulostaa hiusten halkomiselta, mutta pidemmällä ajalla alkoholi ei voi olla mukana perheiden joulun juhlinnassa porojen ja pukkien kanssa.”

Lue myös:

Joulumyyjäisiä peruttu, mutta joulutorit loistavat sitäkin kirkkaammin – koronarajoitukset pakottivat käsityöläiset hakemaan myyntiä verkkokaupasta