OP:n Reijo Heiskanen hallituksen kevään kehysriihestä: "Elvytystyyppiset työllisyystoimet eivät ole tarpeen, tarjontapuoleen kuten työttömyysturvaan ja yli 65-vuotiaiden pysymiseen työelämässä voi vaikuttaa"

"Talouden suhteen vallitsee erikoinen epäsuhta. Yleinen ilmapiiri huokuu epävarmuutta ja osa yrityksistä kärsii koronasta paljon, mutta kokonaistalouden mittareilla elämme vuosina 2022–2023 vahvinta korkeasuhdannetta sitten 1980-luvun lopun", toteaa OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. Kuva: OP Ryhmä

OP Ryhmän ekonomistit arvioivat vuoden ensimmäisessä talouden suhdanne-ennusteessaan, että Suomen talous jatkaa vahvaa elpymistä pandemian omikronista huolimatta.

OP:n ekonomistit arvioivat Suomen BKT:n kasvavan vuonna 2022 aiemman ennusteen mukaisesti 2,7 prosenttia, ja loppuvuonna talous jatkaa toipumistaan hieman aiemmin arvioitua nopeammin. Vuoden 2022 jälkipuoliskon kohentunut vire kantaa myös vuodelle 2023.

Työllisyysaste nousi joulukuussa jo 73,5 prosenttiin, ja hallituksen asettama 75 prosentin työllisyys lähestyy. Pandemiakriisiä edeltänyt huippu kirjattiin 72,6 prosenttiin työllisistä. Työllisyysaste on viimeksi ollut korkeampi 1990-luvun alussa ennen lamaa.

OP Ryhmä ennustaa, että yöllisyys kohenee edelleen ja vuonna 2023 työttömyysaste painuu 6,3 prosenttiin, mikä on matalin taso sitten vuoden 1990. Julkinen talous säilyy silti alijäämäisenä myös vuonna 2023.

OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi finanssiryhmän tiedotustilaisuudessa myös hallituksen tulevaa huhtikuun kehysriihtä ja siltä odotettuja työllisyystoimia ja -päätöksiä:

"Elvytystyyppiset työllisyystoimet eivät nyt ole tarpeen, tarjontapuoleen kuten työttömyysturvaan ja yli 65-vuotiaiden pysymiseen työelämässä voi vaikuttaa", Heiskanen vastasi MT:n esittämään kysymykseen.

Työttömyysturvaan sen kestoon ja -tasoon koskeminen voi poliittisesti olla sekin hyvin hankalaa. Työvoiman maahanmuuttoprosessien joustavoittaminen voi olla eräs työllisyyspoliittisista keinoista. Potentiaalia on OP:n Heiskasen mukaan vaikuttaa myös yli 65-vuotiaiden jatkamiseen työelämässä. Hän vertasi Ruotsiin, jossa suhteellisesti suurempi osa 65–70-vuotiaista jatkaa työelämässä osa- tai kokoaikaisesti.

"Työvoiman tarjontapuolen kohennustoimet ovat tervetulleita."

Hallitus pitää kevään kehysriihensä ja päättää lisäbudjetista huhtikuussa, mutta tarkkaa päivää valtioneuvosto ei vielä ole varmistanut.

Sote-ratkaisulla ja aloittavilla hyvinvointialueilla ei OP Ryhmän arvion mukaan ole vaikutusta Suomen kokonaistalouteen lyhyellä tähtäimellä. Vielä aiemmin ajateltiin, että sote-ratkaisullä vähennettäisiin Suomen kestävyysvajetta. Nyt vaikutus kokonaistalouteen arvioidaan lähinnä neutraaliksi.

Viime vuoden kevään puoliväliriihessä hallitus arvioi, että "sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa julkisten menojen rakennetta keventäen kuntien menoja ja nostaen valtion budjettitalouden menojen tasoa merkittävästi vuodesta 2023 alkaen."

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jolla on kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta ja yli 12 000 työntekijää.

Lue aiheesta lisää: OP:n ekonomistit: Suomen talous jatkaa elpymistä, teollisuuden laajennusinvestoinnit pääsemässä hyvään vauhtiin – "Talouden suhteen vallitsee erikoinen epäsuhta"