Suomalaiset tutkimusorganisaatiot selvittivät: Koronavirusta kantavat aerosolihiukkaset saattavat leijua sisätiloissa ja tartuttaa luultua pidempään - Tiede & tekniikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiede & tekniikka

Suomalaiset tutkimusorganisaatiot selvittivät: Koronavirusta kantavat aerosolihiukkaset saattavat leijua sisätiloissa ja tartuttaa luultua pidempään

Hengitysteistä poistuvien pisaroiden liikettä ja säilymistä ilmassa laskettiin supertietokoneella ja tuloksista tehtiin 3D-mallinnuksia.
Jaana Kankaanpää
Viruksen eteneminen voi hidastua tai katketa jopa kokonaan, kun liikkuminen vähenee kauppojen, ravintoloiden ja julkisten liikennevälineiden kaltaisissa, paljon ihmisiä keräävissä ”solmukohdissa”. Kuva on Kampin kauppakeskuksesta Helsingistä.

Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, VTT ja Helsingin yliopisto ovat tutkineet, miten äärimmäisen pienet ilmassa leijuvat aerosolihiukkaset, jotka poistuvat hengitysteistä yskiessä, aivastaessa tai jopa puhuessa, kulkeutuvat ilmavirran mukana.

Hiukkaset kantavat mukanaan myös taudinaiheuttajia, kuten koronaviruksia.

Tutkijat mallinsivat tilannetta, jossa ihminen yskäisee kaupoille tyypillisellä, hyllyjen rajoittamalla käytävällä. Aalto-yliopisto, VTT ja Ilmatieteen laitos tekivät jokainen samasta lähtötilanteesta mallinnuksia itsenäisesti.

Tutkijat päätyivät samaan alustavaan tulokseen. Aerosolipilvi leviää lähiympäristöön myös yskivän henkilön välittömän läheisyyden ulkopuolelle.

Toisaalta pilvi samalla laimenee, mutta pilven leviämiseen ja laimenemiseen kuluu jopa minuutteja.

”Jos koronavirustartunnan saanut yskijä kävelee pois ja lähelle samaa paikkaa saapuu toinen ihminen, ilmassa leijuvat äärimmäisen pienet koronavirusta sisältävät aerosolihiukkaset voivat päätyä tämän toisen ihmisen hengitysteihin”, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen.

”Konsortion alustavat tulokset korostavat osaltaan suositustemme tärkeyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee pysyttelemään kotona sairaana ja kaikkia ottamaan fyysistä etäisyyttä. Ohjeemme on myös yskiä hihaan tai nenäliinaan sekä huolehtia hyvästä käsihygieniasta”, kommentoi johtava asiantuntija Jussi Sane THL:stä.

”Konsortion mallinnusten perusteella ei vielä suoraan voida tehdä uusia suosituksia. Tulokset ovat kuitenkin tärkeä osa kokonaisuutta ja niitä tuleekin verrata tietoihin, joita on kerätty arkielämän epidemiaselvityksistä”, Sane sanoo.

Sairauksien leviämistä sosiaalisissa verkostoissa on tutkittu paljon.

Erilaisista infektiomalleista tiedetään, että viruksen eteneminen voi hidastua tai katketa jopa kokonaan, kun liikkuminen vähenee kauppojen, ravintoloiden ja julkisten liikennevälineiden kaltaisissa, paljon ihmisiä keräävissä ”solmukohdissa”.

Vilkkaiden sisätilojen välttäminen vähentää riskiä lähikontaktissa tapahtuvaan pisaratartuntaan, joka on nykyisen tiedon mukaan koronaviruksen pääasiallinen tarttumistapa.

Konsortion tutkijat mallinsivat alle 20 mikrometrin kokoisten aerosolihiukkasten liikettä ilmassa.

Kuivassa yskässä, joka on nykyisen koronaviruspandemian tyypillinen oire, hiukkaskoko on tyypillisesti alle 15 mikrometriä.

Tämän kokoiset äärimmäisen pienet hiukkaset eivät vajoa lattialle, vaan ne liikkuvat ilmavirtauksien mukana tai jäävät leijumaan paikalleen ilmaan.

Influenssa A:ta koskeneissa tutkimuksissa on selvinnyt, että influenssa A -virusta löytyi eniten pienimmistä alle viiden mikrometrin hiukkasista.

Hankkeessa on mukana noin 30 tutkijaa, joiden erikoisaloja ovat muun muassa virtausfysiikka, aerosolifysiikka, sosiaaliset verkostot, ilmanvaihto, virologia ja lääketieteellinen tekniikka.

Tutkimusta tehdään vuorovaikutuksessa tutkimushanketta ehdottaneen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Essoten sekä THL:n infektiotautien asiantuntijoiden kanssa.

Hengitysteistä poistuvien pisaroiden liikettä ja säilymistä ilmassa laskettiin supertietokoneella ja tuloksista tehtiin 3D-mallinnuksia. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy antoi supertietokoneensa tutkijoiden käyttöönsä pikavauhdilla.

Suuren laskentakapasiteetin ja tiiviin, monialaisen yhteistyön ansiosta ensimmäiset tulokset saatiin tuotettua noin viikossa.

Nyt mallinnetut ilmiöt ovat fysikaalisesti jo aiemmin hyvin tunnettuja.

Konsortion tavoite on visualisoinnin avulla luoda parempi ymmärrys aerosolihiukkasten käyttäytymisestä.

Tutkijat jatkavat mallinnusten tekemistä ja tarkentamista. Tartuntatautien ja virusopin asiantuntijat tarkastelevat mallinnuksia koronavirustartuntojen ja viruksesta kertyvän uuden tiedon kannalta.

Konsortio saa myös lisävahvistusta kahdesta ruotsalaisesta yliopistosta.

Lue myös:

Uutta tietoa koronaviruksen leviämistavoista: Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että virus leviäisi myös ilmateitse aerosoleina

Myös amerikkalainen MIT yliopisto julkaisi pari viikkoa sitten koosteen, jossa oli tehty video aerolosihiukkasten liikkumisesta ilmassa: Mikä on turvallinen sosiaalinen etäisyys koronakriisin aikana? Yksi lehmänmitta ei välttämättä riitä

Professori Huovinen: Koronaviruksen leviämisen nopeus ja viruksen tappavuus ovat yllättäneet maailman – "kaikki viruksen leviämismuodot eivät edes ole vielä tiedossa"

Lue lisää

Ruotsissa 77 uutta koronakuolemaa, viranomaiset sanovat uusien kuolemantapausten määrän olevan laskussa

Yhdysvalloissa jättiyllätys: 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa toukokuussa

Saksan teollisuuden tilaukset syöksyivät huhtikuussa ennätysluisuun – pahin lukema lähes 30 vuoteen

Keskuspankilta järeitä toimia euroalueelle: EKP korottaa hätärahoitustaan