Mikä motivoi kyberuhkaajaa? Vastaamon tapauksessa tavoitteena oli rahan kiristys, mutta muitakin motiiveja on

Elina Suni selvittää elintarvikeketjun tietomurtouhkia. Kuva: Petteri Kivimäki

Motiiveja elintarvikeketjun horjuttamiselle voi olla monenlaisia.

Taloudellisen hyödyn tavoittelu kiristämällä on yksi yleisimmistä syistä. Esimerkiksi psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneen tietomurron motiivina oli juuri taloudellinen hyötyminen kiristämisen avulla.

”Muista motiiveista en lähde tarkemmin spekuloimaan, mutta ne ovat hyvin samanlaisia kuin muillakin aloilla”, Elina Suni Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutista kertoo.

Ulkomailla kyberhyökkäyksiä on tehty monesti myös poliittisista syistä.

Esimerkiksi viime kesänä Yhdysvaltalainen lihajalostamo- ja leikkaamoyhtiö JBS joutui kyberhyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen takana arveltiin olevan venäläinen kyberrikollisryhmä. Presidentti Joe Bidenin mukaan Venäjän hallinnolla oli lopullinen vastuu iskuista.

Myös Kiinan ja Pohjois-Korean hallintojen on arveltu olleen moniin länsimaisiin yhtiöihin ja julkisen sektorin toimijoihin kohdistuneiden iskujen takana.

Kyberhyökkäyksiä on käytetty myös niin sanotun ”haktivismin” välineenä, jolloin hyökkäyksellä pyritään saamaan aikaan yhteiskunnallista muutosta.

Lue myös:

Tomaatit tarvitsevat valoa, lypsyrobotti sähköä – kyberuhka koskee myös ruuantuotantoa