Näin tunnistat sinilevän
Sinilevää ei vielä esiinny vesistöissä. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, jos vedet lämpenevät.
Sinilevä näkyy vedessä vihertävinä tai kellertävinä hippusina, tikkuina tai hiutaleina. Se ei jää keppiin roikkumaan kuten isokokoisemmat rihmamaiset levät. Kuva: Markku VuorikariSinilevä näkyy vedessä vihertävinä tai kellertävinä hippusina, tikkuina tai hiutaleina. Se ei jää keppiin roikkumaan kuten isokokoisemmat rihmamaiset levät. Lasiastiassa vettä seisotettaessa sinilevä nousee noin tunnin kuluessa veden pinnalle.
Siitepöly näyttää erehdyttävästi sinilevältä, mutta sitä on vedessä eniten keväällä ja alkukesällä. Jos siitepölyä on vedessä runsaasti, sitä on yleensä myös kuivalla maalla, missä se peittää esimerkiksi terasseja ja puutarhakalusteita. Sinilevät puolestaan esiintyvät vedessä tai rantaviivalla ja runsastuvat kesällä vesien lämmettyä, eli yleensä vasta keskikesästä eteenpäin.
Sinilevän voi varmuudella tunnistaa ainoastaan mikroskooppitutkimuksella. Veden värjäymiin tulee aina suhtautua asianmukaisella varovaisuudella.
Vedet ovat liian kylmiä sinilevälle
Sinilevää esiintyy vuodenaikaan nähden vähän. Sitä ei ole tavattu merialueilla olleenkaan. Sisävesiltä on muutamia havaintoja.
Järvien pinta-vedet ovat kahdesta kolmeen astetta keskimääräistä viileämpiä. Maan etelä- ja keskiosassa pintaveden lämpötilat ovat 12-15 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 10-11 astetta ja Lapissa enimmäkseen 8-10 astetta.
Merivesi on kymmenasteista tai jopa kylmempää.
Männyn siitepöly saattaa värjätä rantoja ja veden pintaa näyttäen erehdyttävästi sinilevän kukinnoilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
