Synnytysten alasajo syö muitakin palveluita
Päivystysasetus annettiin viime elokuussa. Sen oli tarkoitus tulla synnytysten osalta voimaan vuonna 2017. Nyt voimaantuloa aiotaan aikaistaa ensi vuoden kesäkuulle.
”Päivystysasetuksen päivittäminen ja voimaantulon nopeuttaminen ovat osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa ja siihen liittyviä säästöjä”, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Uutena vaatimuksena asetuksessa esitetään muun muassa, että synnytyksiä tulisi olla vähintään 1 000 vuodessa niitä hoitavassa sairaalassa. Vaatimukset päivystysten suhteen tiukkenevat myös muilta osin.
Asetuksen tavoitteena on ”parantaa ja yhtenäistää päivystyksen laatua ja potilasturvallisuutta”.
Synnytysosastojen määrä Suomessa on muutamassa kymmenessä vuodessa puolittunut. Tällä hetkellä niitä on alle 30.
Tänä kesänä ovensa sulki Pietarsaaren synnytysosasto. Lakkautuksesta on Keistisen mukaan keskusteltu Kemissä, Oulaskankaalla, Porvoossa ja Savonlinnassa. Salossa synnytykset jatkuvat toistaiseksi.
Keistinen kertoo laskelmasta, jonka mukaan yhden synnytysosaston lopetus johtaa viiden miljoonan euron säästöihin. Laskelmaan sisältyy koko synnytys- ja naistentautien osaston lopetus.
Samalla loppuisi myös sairaalan moni muu toiminto.
”Sairaalassa, jossa ei synnytetä, ei ole järkevää pitää myöskään lastenosastoa. Sen sijaan lasten, gynekologian ja äitiyspoliklinikka jäisivät, mutta vuodeosastot loppuisivat”, Keistinen sanoo.
Salossa on laskettu, että lopullinen säästö synnytysosaston lopettamisesta ja toiminnan siirtämisestä Turun yliopistosairaalaan olisi kuitenkin vain puoli miljoonaa euroa, Keistinen kertoo.
Hänen mukaansa myös vastaanottavan sairaalan pitäisi säästää toimintaa tehostamalla ja toimintatapoja muuttamalla.
Oulaskankaan sairaalassa Oulaisissa tuhannen synnytyksen raja täyttyi vuonna 2013, mutta lastenlääkäri on paikalla vain virka-aikana. Päivystysasetus vaatii lastenlääkärin päivystystä. Oulaskankaalla ei hoideta riskisynnytyksiä.
”Itse koemme, että asiat ovat kunnossa ja toiminta pelaa. Yhtään lasta ei ole menetetty sen takia, että meillä on syntynyt”, sanoo synnytysosaston osastonhoitaja Raija Rapo.
Hänen mielestään naisilta viedään valinnanvapaus, kun synnytysosastot vähenevät.
”Synnytyksistä tehdään sairaus. Suurin osa synnytyksistä on ihan normaaleja. Ne pystyttäisiin hoitamaan aluesairaaloissa.”
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd.) pitää kysymystä ”eettisesti syvällisempänä”.
”Kyse on syntyvän lapsen elämänkaaresta”, hän sanoo.
Lastenlääkäripäivystyksen järjestäminen Oulaskankaalla mahdollistaisi synnytysten jatkumisen. Sen kustannukset olisivat Keistisen mukaan noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Hän korostaa, että päätökset tehdään sairaanhoitopiireissä ja kunnissa.
Matkasynnytysten määrä on kaksinkertaistunut 1990-lukuun verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 63 lasta syntyi matkalla sairaalaan vuonna 2012.
Oulaskankaan sairaalan alueella syntyvyys ja perhekoot ovat suuria. Monilapsisten perheiden äideillä synnytykset ovat hyvin nopeita.
Oulaskankaan kätilö Marjo Kontinaho pelkää, että yhä useampi äiti synnyttää matkalla sairaalaan, jos matkat pitenevät.
”Viime vuonna 75 äitiä tuli sairaalaan ja synnytti puolentoista tunnin sisällä. 38 synnytti tunnin sisällä”, Kontinaho sanoo.
Pitkä matka lisää Kontinahon mukaan äitien pelkoja ja samalla vauvan stressiä.
Kalajokelainen Johanna Kontio synnytti heinäkuussa Oulaskankaalla toisen lapsensa. Kontion toinen lapsi syntyi harvinaisen nopeasti, vain yhdeksän minuuttia sairaalaan tulon jälkeen.
”Jos olisimme menneet Kokkolaan, niin olisin synnyttänyt välillä. Ajatus tuntuu aika pelottavalta.”
MIINA RAUTIAINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
