Kaikkien työntekijöiden näkökulmasta "huolestuttava päätös", SAK:n Jarkko Eloranta arvioi KHO:n linjausta oikeusavun veronalaisuudesta
Samanlaisia tapauksia voi tulla vastaan myös hoiva-alalla, asiakaspalvelutilanteissa ja työturvallisuuskysymyksissä. Eloranta toivoo pikaista muutosta lakipykäliin.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää työntekijän asemaa kohtuuttomana, jos tämä joutuu oikeudenkäyntikuluista verovastuuseen työnantajan ohjeita noudattaessaan. Kuva: Sanne Katainen, Markku Vuorikari, Jaana Kankaanpää, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaSAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta näkee huolestuttavia piirteitä Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tuoreessa päätöksessä, jossa työntekijöiden puolesta maksetut oikeudenkäyntikulut katsotaan veronalaisiksi tuloiksi.
Tapaus liittyy Helsingin Sanomien kahden toimittajan oikeudenkäyntiin, joka liittyi ns. Viestikoekeskusjuttuun. Helsingin Sanomat kertoi maksavansa työntekijöidensä yli kahden miljoonan euron oikeudenkäyntikulut.
Eloranta arvioi, ettei kukaan pysty vielä täysin hahmottamaan päätöksen kaikkia vaikutuksia.
”Tämä päätöshän ei koske vain mediaa ja journalismia, vaan heijastuu myös muille aloille.”
Työntekijän asema pitää Elorannan mielestä huomioida, kun edellä kuvattua tapausta tarkastellaan.
”Hän noudattaa työnantajan määräyksiä ja on siten myös velvollinen niitä noudattamaan. Tämän direktion pohjalta hän joutuu töitään tekemään.”
Jos työntekijä niissä tehtävissä tahallisesti tai tahattomasti lakia rikkoo, Eloranta pitää kohtuuttomana, että siitä seuraavat oikeudenkäyntikulut – vaikka työnantaja ne korvaisikin – olisivat verotettavaa tuloa.
”Työntekijät asettuvat tässä hankalaan asemaan. Hehän eivät välttämättä etukäteen tiedä tiedä rikkovansa lakia.”
”Esimerkiksi hoiva-ammattien puolella voi tulla eteen tilanteita, että joutuu rikosvastuuseen ohjeiden noudattamisesta huolimatta.”
Elorannan mukaan journalismissa kyse on myös sananvapaudesta, mutta vastaava tilanne voi tulla eteen tätä laajemmin eri ammattiryhmissä.
”Esimerkiksi hoiva-ammattien puolella voi tulla eteen tilanteita, että joutuu rikosvastuuseen ohjeiden noudattamisesta huolimatta. Voi sattua sellainen vahinko, josta nousee oikeusjuttu.”
Samanlaisia tapauksia voi hänen mukaansa tulla vastaan myös asiakaspalvelutilanteissa ja työturvallisuuskysymyksissä.
”Ensinnä tulee mieleen keskustelu siitä, onko tämä ylipäätään isännänvastuun piiriin kuuluva asia, eli lähteekö työnantaja korvaamaan työntekijänsä oikeuskuluja rikosprosessissa.”
”Mutta jos lähtee, siihen liittyy riski, että oikeudenkäyntikulut ovat veronalaista tuloa. Onhan tämä työntekijälle todella hankala paikka.”
Eloranta muistuttaa ammattiliittojen jäsenilleen tarjoamasta oikeusavusta siinä tilanteessa, että työnantaja ei apua kustannuksiin anna.
”Ammattiliittojen antama apu on verotonta, koska jäsenyysmaksua vastaan saa palvelua.”
KHO:n tuore päätös voi Elorannan mukaan muuttaa nykyistä isännänvastuun käytäntöä.
”Jos tehdään työnantajan määräämiä tehtäviä ja noudatetaan ohjeita, työnantaja vastaa mahdollisista jatkokustannuksista. Tämä muuttaisi nykyistä periaatetta isännän ja työntekijän vastuunjaossa, eli pitäisi ottaa henkilökohtainen vastuuvakuutus tai järjestää asia ammattiliittojen kautta.
Ratkaisun ongelmaan Eloranta näkee kaksi vaihtoehtoa.
”Tästä tuomiosta valitetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja yritetään sieltä toisenlainen tuomio.”
Ihmisoikeustuomioistuinta todennäköisemmin katse kääntyy poliitikkojen suuntaan.
”Luulen, että julkisuudessakin esillä ollut lainsäädäntötie on tuomioistuinta nopeampi ja varmempi tie, jotta tilanteeseen saadaan selvyyttä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
