Luonnonsuojelijat ja Vapo erimielisiä turpeennostosta Etelä-Pohjanmaalla

Suhtautuminen turpeennostoon jakaa ympäristöjärjestöjä ja valtion energiayhtiö Vapoa. Kuva: Pekka Fali

Tällä hetkellä lausuntokierroksella olevassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa esitetään turpeenottoalueiden lisäämistä vähintään 15 000 hehtaarilla.

Luonnonsuojelualueiksi maakunnassa on tarkoitus määritellä kaksi uutta suota, joiden yhteispinta-ala olisi 300 hehtaaria.

Turvesoiden lisääminen huolestuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaa.

"Soita koskevien suunnitelmien epäsuhta on räikeä ja kaukana tasapuolisuuden tavoitteesta. Maakuntakaavan tavoitteeksi on nostettu myös soiden luontoarvojen turvaaminen. Tällaisilla suunnitelmilla se ei tietenkään toteudu", Harri Hölttä korostaa.

Etelä-Pohjanmaan soista kuusi prosenttia on turvetuotannossa ja neljä prosenttia on suojeltuja soita. Kaikkiaan yli 90 prosenttia alueen soista on ojitettu, eivätkä ne näin ollen ole luonnontilaisia.

"Kaavaluonnoksessa esitetty turpeenoton huomattava lisääminen tulisi kiistatta lisäämään suolintujen ahdinkoa. Alueen riekko-, isokuovi-, kapustarinta- ja lirokannat tulisivat merkittävästi pienenemään, jos soista luovutetaan 15 000 hehtaaria lisää turvetuotannolle", sanoo BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

Järjestöt muistuttavat myös, että hallituksen tavoite kivihiilen käytön lopettamisesta ja sillä tavoitellut ilmastovaikutukset haihtuvat ilmaan, jos sitä korvataan soiden hiilivarastoilla. Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Finland linjaavatkin, että turpeen energiakäytöstä olisi pikimmiten päästävä eroon.

Vapon sidosryhmäjohtaja Janne Sankelo ei pidä ympäristöjärjestöjen esittämää kritiikkiä perusteltuna.

"Kannattaa muistaa, että maakuntakaavan varaukset eivät kertarysäyksellä muutu turvetuotantoalueiksi, vaan kyseessä on hyvin pitkän tähtäimen kokonaisuus. Todennäköisesti kaikki suot eivät koskaan siirry turvetuotantoon. Maakuntakaavan pitää tässäkin asiassa olla kuitenkin mahdollistava."

Sankelon mukaan maakuntakaavassa esitetyillä kriteereillä ollaan varmistamassa turvetuotannon jatkuvuus Etelä-Pohjanmaan alueella.

Sidosryhmäjohtajan mukaan linnusto ei tule kohtuuttomasti kärsimään uusista turvesoista.

"Ympäristöasiat ovat tärkeitä ja linnustosta ja vesistövaikutuksista pitää huolehtia, kuten toimiala tekeekin. Kaavaa on valmisteltu kaikkien pykälien mukaan ja siten nämäkin asiat on huomioitu asianmukaisesti. Kannattaa myös muistaa, ettei yhtään luonnontilaista suota olla ottamassa turpeenottoalueeksi."

Sankelo korostaa turpeen monikäyttöisyyttä sekä työllisyysvaikutuksia.

"Energiaturpeen ohella turpeesta syntyy nykyään monia uusia tuotteita, myös niin sanottuja high tech -tuotteita. Toimiala kehittyy kovaa vauhtia ja turve taipuu moneksi."

Sankelo korostaa, että pelkästään Etelä-Pohjanmaalla turpeennostoon sitoutuu suoraan ja välillisesti satoja työpaikkoja ja kymmeniä miljoonia euroja.

"Esimerkiksi Vapolla on monenlaista uutta liiketoimintaa, jotka liittyvät kuituihin. Seinäjoki on yksi potentiaalinen sijoituspaikka yhdelle teknistä hiiltä valmistavalle tehtaalle. Näiltäkin osin turvesoiden varaukset ovat välttämättömiä", Sankelo sanoo.

Etelä-Pohjanmaalle voi syntyä jopa satoja työpaikkoja, kun Vapo kaavailee teknistä hiiltä turpeesta valmistavan Vapo Carbons -tehtaan perustamista.

Vaihtoehtoisina sijoituspaikkoja tulevalle tehtaalle ovat Etelä-Pohjanmaan Seinäjoki, Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi sekä Pohjois-Karjalan Ilomantsi.