Digitalisaatio tuo isoja muutoksia – joskaan kukaan ei tarkasti tiedä, millaisia

Digitalisaatio muuttaa yritystoimintaa ja työntekoa. Yksi esimerkki digitalisaation mahdollisuuksista on erilaisten kartta-aineistojen tulo kenen tahansa käyttöön. Kuva: Tommi Hakala

"Digitalisaatio tuo todella isoja muutoksia, mutta vielä on mahdoton tarkasti tietää, millaisia."

Lause toistui usein, kun East Officen puheenjohtaja Esko Aho puhui digitalisaatiosta Pohjolan talonpoikaisjärjestöjen keskusneuvoston NBC:n kokoukselle.

Aho muistutti kahdesta aiemmasta isosta muutoksesta. Rautatiet veivät cowboyt ja toivat alueellisesti yhtenäisen kellonajan. Tavaroiden jakelu tuli mahdolliseksi pitkien matkojen päähän.

Lapsuudesta Aho itse muistaa, kuinka tilan töitä tehtiin hevosella. "Siitä ei ole kuin muutamia kymmeniä vuosia."

Ahon mukaan tärkeää on, että muutokseen ollaan valmiita. "Maatalouden tuotteille on kyllä markkinat. Mutta tarvitaan uusiin innovaatioihin kannustavaa yhteisöä. Tarvitaan myös hallitusta, joka laatii yhteiset pelisäännöt ja standardit."

Avointa mieltä toivoi myös valtiovallan tervehdyksen tuonut ministeri Anne Berner (kesk.). "Ei aseteta itselle henkisiä esteitä, vaan katsotaan mahdollisuuksia."

Onko digitalisaatio sitten ennen muuta mahdollisuus? Noin puolet, nelisenkymmentä, kokouksen osanottajista nosti kätensä.

Toinen puoli ei ollut eri mieltä vaan epävarmoja. Vain kaksi nosti kätensä sen merkiksi, että piti digitalisaatiota ja tiedon jakamista uhkana.

"On siitä paljonkin hyötyä, kun tieto on oman osuuskunnan käytössä. Mutta jos tieto on monikansallisen yrityksen käytössä, se pystyy kontrolloimaan meitä", Stefan Thölix Suomesta perusteli.

Isoille yrityksille ei kaikkea tietoa halunnut antaa myöskään Tanskan Martin Merrild. Sen sijaan omille yrityksille hän toivoi pääsyä mahdollisimman paljoon tietoon.

"Niiden pitää pystyä tekemään maailmanmarkkinoilla päätöksiä minun puolestani. Yksittäinen viljelijä ei pysty hallitsemaan kaikkea tietoa."

EU:n tuottajajärjestön pääsihteeri Pekka Pesonen näki avoimen tiedon keinona auttaa kuluttajaa tekemään valistuneita valintoja. Hänen mukaansa ongelma ovat kuitenkin suuret yritykset, jotka itse salaavat tietoa. Ääriesimerkki on konefirma, joka pystyy olemaan yhteydessä myymäänsä koneeseen sen uuden omistajan ohi.

Aho näki yhdeksi mahdollisuudeksi ruuan yksilöimisen erilaisille kuluttajille. Hänen mukaansa ruoka ei siinä eroa muista tuotteista, kuten ostajan toiveiden mukaan räätälöitävästä autosta.

Pesonen oli suolissaan siitä, ettei yksittäinen viljelijä pysty jakelemaan kylliksi tavaraa. Hän heittikin haasteen tähän asti enemmänkin määrään keskittyneille osuuskunnille: "Tarvitaan viljelijöiden ja heidän osuuskuntiensa yhteistyötä."