Hallituksen kuntakohellus tulee kalliiksi

Tuskin mitään muuta yhtä suurta reformia kuin Kataisen-Urpilaisen hallituksen suurta kuntauudistusta on valmisteltu niin tempoilevasti ja asiantuntemattomasti kuin nyt on tehty. Kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.) jättikuntien muodostaminen on itsetarkoitus ja perustelut sille ovat vaihdelleet kuukausittain. Uudistuksen tarpeesta ovat kaikki yksimielisiä, sisällöstä ei.

Hallituksen ja Virkkusen linjasta ei enää pitkään aikaan ole ottanut selvää kukaan. Valtaosa kuntajohtajista pitää kuntauudistusta sekavana, he keskittyisivät palveluihin ja yhteistyön kehittämiseen kuntaliitosten sijasta. Käytännössä kaikki kunta-alan asiantuntijat ja tutkijat tyrmäävät hallituksen mallin. Kritiikki ei kuitenkaan heilauta ministeri Virkkusta, hänen mukaansa uudistus tullaan joka tapauksessa toteuttamaan.

Puolitoista vuotta hallituksen kuntakohelluksen jälkeen palveluiden sisältöihin keskittyvä kehittämistyö kunnissa on käytännössä pysähtynyt. Se on vakava paikka suomalaiselle yhteiskunnalle.

Me harmaannumme Euroopan nopeinta vauhtia eikä hallitus ole saanut aikaan minkäänlaista esitystä olennaisimmasta asiasta, siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa turvataan tasapuolisesti kaikille. Näyttää vahvasti siltä, että se ei ole ollut tarkoituskaan. Pääasia erityisesti kokoomuksella ja ministeri Virkkusella on vain ollut härkäpäisesti ja laput silmillä ajaa järjetön suurkuntaidea maaliin.

Entinen kuntaministeri, keskustan Tapani Tölli kuvasi kokoomuksen politiikkaa välikysymyskeskustelussa osuvasti: ”Tosiasioiden tunnustaminen, kuuleminen ja kuunteleminen ovat yhteiskunnallisen toiminnan ydinasioita. Nämä kokoomus on ottanut vaaliteemakseen ja tehnyt vaalimainoksen, jossa strutsi on piilottanut päänsä maakuoppaan. Harvoin olen nähnyt niin onnistunutta omakuvaa. Se kuvaa täsmälleen kokoomuksen toimintaa. Kokoomus ei tunnusta tosiasioita eikä myöskään kuuntele.”

Kokoomuksen mistään piittaamaton keskittämisvimma kiteytyi pääministeri Kataisen lausuntoon mediassa: ”Puheet koko maan asuttuna pitämisestä alkavat olla jo vanhanaikaisia.” Kokoomus siis viis veisaa haja-asutusalueilla ja maaseudulla asuvista ihmisistä, heidän mahdollisuuksistaan asua juurillaan ja saada palveluita niin kuin perustuslaki sanoo. Lähidemokratian säilymisen he ovat kuopanneet jo ajat sitten. Tätäkö suomalaiset todella haluavat?

Kuntien keskikoko Euroopassa on tällä hetkellä 5 400 asukasta. Suomessa se on jo nyt 16 500 asukasta. Kataisen-Urpilaisen hallituksen ihannoimassa suurkuntamallissa keskikoko nousisi 50 000 asukkaaseen.

Yhdessäkään Euroopan maassa ei peruskunnalle ole asetettu 20 000 asukkaan minimikokoa, kuten nyt havitellaan. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa terveydenhuolto on maakuntatasolla.

Järkyttävintä hallituksen kohelluksessa on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen repiminen auki ilman että tilalle tuodaan mitään järkevää. Sairaanhoitopiirit, monien asiantuntijoiden mukaan nykyjärjestelmän toimivin osa, purettaisiin ja tehtävät siirrettäisiin suurkunnille. Vaativimmat tehtävät jätettäisiin muutamille erityisvastuualueille.

Tästä seuraa väistämättä kilpavarustelu kuntien kesken sekä resursseista että osaavasta työvoimasta. Päivystävä erikoissairaanhoito keskittyy ja kauan kaivatulle erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon yhteistyölle heitetään hyvästit. Voiton vuolevat työvoimanvuokrausfirmat ja pörssiyhtiöt. Hallitus on nyt luomassa yhä sirpaleisempaa ja kalliimpaa terveydenhuoltoa Suomeen.

Keskustan mielestä kuntalaisen kaikista lähipalveluista vastaa hänen kotikuntansa. Kuntien kirjo koostuu sekä pienemmistä elinvoimaisista kunnista että vetovoimaisista seutu- ja maakuntakeskuksista. Liitokset ovat mahdollisia silloin, kun kunnat niitä itse haluavat.

Keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut keskusta kokoaisi yhteen erikoissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitopiirien kanssa ja pääsääntöisesti maakunnittain. Samaan maakuntahallintoon voivat kuulua myös ammatillinen koulutus ja maakuntaliittojen nykyiset tehtävät. Keskustan tavoitteena on maakuntahallinto yleisine vaaleineen kuten monissa muissa Euroopan maissa.

Ministerien Virkkunen ja Katainen puheet kuntareformin miljardisäästöistä ovat puutaheinää. Itse asiassa kaikki hallituksen reformille asettamat tavoitteet ovat asiantuntijoiden mukaan osoittautuneet virheellisiksi. Mihin tämä uudistus siis perustuu?

Tulevissa kunnallisvaaleissa kansalaiset voivat nyt äänestää siitä, saako Suomessa edelleen asua missä haluaa, myös pienissä kunnissa ja maaseudulla, vai pakotetaanko ihmiset muuttamaan palveluiden perässä suurkuntiin, kuten Kataisen-Urpilaisen hallitus tahtoo.

Aila Paloniemi

kansanedustaja (kesk.)

Jyväskylä

Avaa artikkelin PDF