Yli 11 000 hehtaarin turpeennostovaraukset herättävät huolta Pohjois-Karjalassa – aktiivihiilitehdas ilmoittaa tarvitsevansa 1 100 hehtaaria

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri vaatii muun muassa Koivusuon ja Ruosmesuon kokonaisuuden jättämistä rauhaan ja esittää muutettuja suoalueita ennallistettaviksi. Kuva: Tero Pajukallio

Hannu Luotonen ihmettelee, miksi kaavaan on varattu turvetuotannolle uusia alueita liki 8 000 hehtaaria. Kuva: Tero Pajukallio

Luontoaktiivit ja matkailuyrittäjät ovat huolissaan Pohjois-Karjalan suoluonnosta ja vesien tilasta. Maakuntakaavassa on vanhoja ja uusia turpeennostovarauksia yli 11 000 hehtaarille.

Uusilla varauksilla turvataan Ilomantsiin valmistuneen Neovan (entinen Vapo) aktiivihiilitehtaan turpeensaanti.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri vastustaa vuoteen 2040 ulottuvaa maakuntakaavaa.

"Kaavaprosessissa on keskitytty yhden yrityksen tuotannon turvaamiseen, mikä on yleisen edun näkökulmasta kyseenalaista. Kyse on kestämättömästä raaka-ainevalinnasta, jonka ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat vastaavat kuin polttoturpeella", luonnonsuojeluliitto lausui toukokuussa.

Vastalauseena piiri erosi maakuntakaavan ohjausryhmästä ja asiantuntijaryhmästä. Kaavasta huomautti myös Ilomantsin matkailuyhdistys.

Aktiivihiilitehdas Ilomantsissa on aloittanut täyden tuotantonsa kesäkuun alussa. Suunnitteilla on toinenkin tuotantolinjasto, jonka rakentamista on harkittu muualle Suomeen. Todennäköisesti se nousee Ilomantsin tehtaan yhteyteen. Kuva: Tero Pajukallio

Paikallisessa ely-keskuksessa pitkän virkamiesuran tehnyt eläkeläinen Hannu Luotonen ihmettelee, että uusia alueita turvetuotannolle on varattu kaavaan liki 8 000 hehtaaria. Määrä on yli tuplasti suurempi kuin mitä Neova ilmoitti alun perin tarvitsevansa.

Ympäristöasiantuntija Jukka Nykänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta toppuuttelee huolta. Hänen mukaansa 8 000 hehtaarin rajaus on yleispiirteinen ja kaavoitusteknisistä syistä alueiden seassa myös kivennäismaita.

Varatusta alasta Neovalle on osoitettu noin 5 700 hehtaaria. Maakunnassa toimii myös kaksi energiaturpeen nostajaa.

Nykäsen mukaan turpeennostovarausten määrä tulee lopullisessa kaavaehdotuksessa pienenemään lopulta noin 4 000 hehtaariin, eikä niistäkään suurin osa päädy tuotantoon.

Paikallisten huoli kohdistuu etenkin tyydyttävässä tilassa olevaan Koitajokeen, jonka valuma-alueita on kunnostettu vesistön tilan ja kalatalouden parantamiseksi. Kuva: Tero Pajukallio

Kehityspäällikkö Mika Timonen Neovasta kertoo, että mikäli Ilomantsiin rakennetaan suunnitellusti toinenkin aktiivihiililinjasto, tehdas tarvitsee 30 vuoden aikana noin 1 100 hehtaaria turpeennostoon.

"Jos laitos on toiminnassa useita vuosikymmeniä, on mahdollista, että jokin uusikin tuotantoalue ehtyy ja tarvitaan uusia alueita. Ennustaisin, että (Neovalle varatuista) 5 700 hehtaarista 70–80 prosenttia jää turvetuotannon ulkopuolelle", Timonen sanoo.

Varauksia on tehty varmuuden vuoksi runsaasti, koska läheskään kaikki turve ei täytä aktiivihiilen raaka-aineen vaatimuksia.

Timonen painottaa, ettei kaavamerkintä takaa tuotannon aloittamista, vaan kullekin kohteelle on haettava lupa. Isommille alueille on tehtävä myös ympäristövaikutusten arviointi.

"Sieltä voi paljastua luonto- tai vesistöarvoja, jotka pienentävät pinta-alaa tai jopa estävät tuotannon. Lisäksi kaikille tuotantoalueille pitää varata runsaasti tilaa vesiensuojelurakenteille, kuten pintavalutuskentille", Timonen selventää

Hannu Luotonen kritisoi, ettei turpeennoston vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksia ole otettu huomioon suunnitelmissa. Ympäristövaikutusten arvio on tehty vain aktiivihiilitehtaan toiminnalle.

Timosen mukaan tuotantoalueiden ympäristöluvat ovat erillisiä lupia, joissa tarkastellaan turpeennoston vesistö- ja ilmastovaikutukset.

Eero Tuomisto ja Janne Raassina arvioivat, että turpeennoston lisääntyminen Koitajoen alueella heikentäisi luontoarvoja ja matkailun edellytyksiä. Kuva: Tero Pajukallio

Luonnonsuojelijat pitävät maakuntakaavan taustalla olevaa Geologian tutkimuskeskuksen selvitystä puutteellisena, koska siihen ei ole merkitty ennallistettuja vesistöjä ja valuma-alueita.

"Turvetuotantoalueiden osoittaminen tällaisille alueille osoittaa välinpitämättömyyttä ja tekee tyhjiksi jo tehdyt ennallistamis- ja kunnostustoimet sekä niihin käytetyt taloudelliset panostukset ja talkootyömäärät."

Soidensuojeluun kaavassa on varattu liki 4 400 hehtaaria 26 kohteessa. Luonnonsuojelupiirin mielestä määrä ei riitä pysäyttämään suoluonnon heikentymistä. Järjestö esittää kaavaan 69:ää uutta soidensuojelualuetta noin 10 900 hehtaarilla.

Huoli kohdistuu etenkin tyydyttävässä tilassa olevaan Koitajokeen, jonka valuma-alueita on kunnostettu vesistön tilan ja kalatalouden parantamiseksi. Luonnonkaunis joki kiemurtelee vehreissä rajamaisemissa käyden välillä Venäjän puolella.

Luontokohteiden kunnostuksia ja ennallistuksia tekevä yrittäjä Janne Raassina arvelee, että turpeennosto lähisoilla voisi tukahduttaa joen keskijuoksun planktonsiian esiintymät. Niiden kutualueet ovat jo käsineet nykyisestä turvetuotannosta.

Sen sijaan luonnontilaiset ja ennallistetut suot sääntelevät vettä ja virtauksia ja toimivat ikään kuin vesistön "munuaisina ja keuhkoina".

Ilomantsin matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Eero Tuomisto kertoo, että turpeennostoalueita on kaavoitettu matkailijoiden suosiman Möhkön kylän välittömään läheisyyteen, muun muassa 1,5 kilometrin päähän hautausmaasta ja kalastajille tärkeän kosken kylkeen.

Matkailuyrittäjät näkevät, että kulttuurimatkailu on tulevaisuuden elinkeino toisin kuin monissa muissakin maissa alasajettava turvetuotanto.

Lue myös:

Aktiivihiiltä voidaan valmistaa Ilomantsissa myös puusta, jolloin turvetta tarvittaisiin vähemmän – pajun kasvatuskokeet käynnissä