Sähköautolla pitkin poikin Savoa – 1 400 kilometrin reissulla autoa ladattiin sadalla eurolla

Skoda oli hyvä matkakumppani. Syysaamuna sähköttömällä mökillä Saimaan saaressa jännitti, miten paljon kylmyys syö kantamaa. Yllättävän vähän ja kilometrit riittivät hyvin, vaikka reserviä ei kovin paljon ollutkaan. Kuva: Aimo Vainio

Ensimmäinen huoli pitkien matkojen taittamisesta sähköautolla hälveni jo ennen matkan alkamista. Latausasemia on tien päällä tiheään ja jonkinlainen töpseli löytyy jo lähes jokaisesta kyläkeskittymästä maaseudullakin.

Tämä selvisi jo matkan valmisteluvaiheessa, kun latasin puhelimeen joukon appeja. Kun sovelluksiin hieman totuttautuu, huomaa seuraavaan latauspaikkaan olevan hyvin suurella todennäköisyydellä auton suorituskyvyn rajoissa.

Eipä siis muuta kuin nokka Helsingistä kohti pohjoista ja Pielavettä!

Autona oli hyvä ja iso Skoda Enyaq iV. Jos haluaa päästä mahdollisimman pitkälle, sähköautolla kannattaisi kai ajaa noin 90 kilometriä tunnissa. Mutta kuka hyvällä autolla malttaa kuivalla moottoritiellä ajaa sellaista vauhtia. En minä ainakaan, joten ensimmäinen lataus oli syytä tehdä Heinolassa.

Pidemmällekin olisi toki päässyt, mutta paussi liittyi matkan teon taktiikkaan. Yleensä kannattaa pysähtyä nopealle ja vapaalle laturille useammin kuin ajaa akkua tyhjäksi ja ottaa riski hitaasta tai varatusta laturista.

Kuva: Timo Filpus

Nyt oli kyse matkasta, joka selvästi ylitti auton normaalin kantaman. Matkaa myös taitettiin useita päiviä alueilla, joilla tuttuihin tai kotona oleviin latausasemiin ei voinut tukeutua. Nyt siis ajettiin kohti tuntematonta.

Auton mittari näytti lähdössä lähes täydellä akulla kantamaksi 330 kilometriä. Mittari piti melko hyvin kutinsa, vaikka aivan loppuprosenteille en akkua prässännytkään. Akkujen kylmyys tai moottoritienopeus vaikuttivat akkujen lataukseen yllättävän vähän.

Oikeastaan kaikki autoon ja latureihin liittyvä oli helppoa. Sähköauto on erinomainen ajaa ja lataus onnistuu laittamalla johdon kiinni. Jos sovellukset ovat valmiina, sen kuin etsii kartalta laturin, jonka vieressä on parkissa ja painaa lataa nappia. Helppoa.

Haasteet liittyvät pääosin navigointiin ja latausasemien määrään ja nopeuteen. Asemia on usealla eri firmalla ja jokaisella on oma puhelinsovellus. Auton navigointijärjestelmä on heikko eikä sovellusten tietoja voi yhdistää siihen. Sovellukset eivät myöskään kommunikoi toistensa kanssa.

Käytännössä sovellusten ja auton tietojen viidakko on niin syvä, että ne vaativat aivan liian paljon huomiota kuljettajalta. Pahimmillaan käynnissä oli neljä eri navigointiohjelmaa.

Sähköautoilussa riittääkin ohjelmoijille hommia. Kyse ei ole mistään laitteiden älykkyydestä tai korkeasta kapasiteetista, vaan aivan perustason tietojen yhdistämisestä. Valoa on näkyvissä, sillä on jo sovelluksia, jotka yhdistävät reitit ja laturitiedot.

Tietokoneen apua tarvitaan, sillä muuttujia on paljon, kaikki on uutta ja tiedot muuttuvat kaiken aikaa. Pitkällä matkalla reittivaihtoehtoja on monia ja valintoihin vaikuttavat latausasemien sijainti ja nopeus sekä akun latauksen taso. Ja tottakai kuljettajan fiilis.

Periaatteessa navigoinnille kannattaisi olla oma näyttö erikseen. Sitten auton näytöstä seuraisi akun tietoja ja puhelimella hallitsisi lataussovelluksia. Auton muita toimintoja voisi hallita vielä erikseen.

Ilman huolellista suunnittelua etenee vääjäämättä sellaista tilannetta kohti, että akku on lähes tyhjä ja ainoa saavutettava laturi on hidas. Siinä sitten kökötetään tuntikausia.

Itselleni sellainen sattui onneksi Savonlinnaan, josta löytyi hyvä kahvila, höyrylaivojen syyskokoontuminen ja Laitaatsalmen taistelun uudelleen esittäminen. Aika kului hyvin.

Ongelmia voi kuitenkin syntyä myös itsestä riippumattomista syistä. Esimerkiksi hotellin pihalla tuli tenkkapoo. Akku oli lähes tyhjä eikä latausasema toiminut. Aamulla piti ensimmäisenä etsiä latausta.

Lataaminen oli reissulla helppoa, sillä latauspaikoilla oli tyhjää. Kuva: Aimo Vainio

Matka sujui kuitenkin pääpiirteissään hyvin. Osaksi siitä syystä, että lataustolpat olivat tyhjänä lähes joka kerta. Sähköautoilun sujuvuuteen tulevaisuudessa vaikuttaa vahvasti, lisääntyvätkö latauspaikat autojen tahtiin.

Autot varmasti lisääntyvät, sillä edullisempia malleja tulee markkinoille koko ajan.

Osa latauspaikoista on asiakkaiden houkuttelemiseksi ja niissä on yleensä hitaita 22 kW:n latureita. Toiset tekevät latauksella bisnestä ja tarjoavat nopeita 50–225 kW:n tolppia.

"22 kW:n julkisella paikalla oleva latausasema maksaa noin 1 000–2 000 euroa. Tehokkaat maksavat 15 000 eurosta ylöspäin", latausasemia valmistavan Kempowerin toimitusjohtaja Tomi Ristimäki kertoo eroista.

Hitaat ovat usein vanhoja ja edullisia. Tehokkaimmissa lataus maksaa lähes yhtä paljon kuin bensa maksaisi.

Ristimäen mukaan sähköautolla ajamisesta tekee edullista lataus kotona tai työpaikalla ja öisin.

"Matkalla ollaan valmiita maksamaan nopeasta latauksesta."

Halvimmassa laturissa sata kilometriä matkaa sai noin 3,5 eurolla. Kotisähköllä sata kilometriä lataa tavallisesti noin kolmella eurolla.

Kaikkiaan noin 1 400 kilometrin matkalla autoa ladattiin yhteensä 98 eurolla. Sataa kilometriä kohden kustannus oli siis noin seitsemän euroa. Tällä reissulla edullista yölatausta ei ollut käytössä kertaakaan ja valitsin aina nopeimman eli myös kalleimman laturin.

Oikaisu 1.11. kello 11.16. Latureiden tehon yksikkö muutettu kWh:sta kW:ksi.

Lue myös:

Enyaq nousee Škodan sähköiseksi lippulaivaksi – lue MT:n liikennetoimittajan koeajoarvio uutuudesta

Norjassa alle viisi prosenttia syyskuussa rekisteröidyistä uusista autoista oli bensiini- tai dieselkäyttöisiä

Sirupula pitkittää uusien autojen toimitusaikoja, täyssähköautot halpenivat tänään keskimäärin 1 500 euroa

• Sähköautoa voi ladata tavallisesta sähköpistorasiasta, mutta teho on niin huono, että yön aikana akku voi täyttyä vain noin kymmeneksen. Pistorasiaa varten tarvitsee adapterin auton latausjohdon päähän.
• Kolmivaihepistorasiasta akun saa ladattua yön aikana täyteen, akun koosta toki riippuen. Myös kolmivaihepistorasiaa varten tarvitsee adapterin auton latausjohdon päähän.
• Julkisilla paikoilla on tavallisesti joku tai joitain kolmesta latausnopeudesta. Eniten on teholta 22 kilowatin asemia, joista täysi lataus kestää tunteja. 50 kilowatin latauksen aikana ehtii hyvin syödä lounaan. 150 kW ja vahvemmista saa reilusti lisälatausta kahvitauon aikana.
• Tarkkoja aikoja ei voi tietää, sillä latausnopeus vaihtelee esimerkiksi sen mukaan, montako autoa on latauksessa yhtä aikaa.