Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Riikka Rajalahden mielestä tuulivoimalobbarit vääristelevät asioita. Kuva: Petteri Kivimäki
Tohtori kyseenalaistaa tuulivoimatiedon ‒ ”Yhtäkkiä tulee ulkomainen toimija pirstomaan maat ja metsät”
Suomen Uusiutuvat ry:n toimitusjohtajan mukaan merkittävä osa kriitikon väitteistä ei pidä paikkaansa.Multia
Multian Nikaranperälle suunnitellaan tuulivoima-aluetta. Riikka Rajalahti vastustaa sitä muun muassa siksi, että tienoolla on pohjavesialue. Kuva: Petteri KivimäkiMultialainen maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Riikka Rajalahti on omistautunut viimeiset neljä vuotta tuulivoiman tutkimiselle. Alkusysäys aktivismiin oli Rajalahden kotikylälle Linna-Peuralaan suunniteltu tuulivoima-alue.
”Suunnitelma oli surkea. Ei huomioitu sijaintia liian lähellä luonnonsuojelu- ja Natura-alueita sekä maakotkan reviiriä.”
Joensuunkankaan tuulivoima-alue ei toteutunut kun hankeyhtiö luopui suunnitelmasta.
”Olisi menty yva-menettelyyn, joka olisi tuonut yhtiölle kustannuksia. Myös hankkeen eteneminen olisi ollut epävarmaa.”
Tapauksen myötä Rajalahti sukelsi syvälle tuulivoiman maailmaan.
”Siinä se lapanen lähti.”
”Väärää tietoa levitetään alueidenkäyttölaista ja suojaetäisyyksistä.”
Multialaisesta tohtorista on kuoriutunut eräs Suomen äänekkäimmistä tuulivoimakriitikoista.
”Käyn kaikki aineistot huolella läpi ja teen lähdeviitteet asianmukaisesti. Minua ei saa valehtelusta kiinni.”
Tuulivoimateollisuutta ja muun muassa Suomen uusiutuvat ry:tä hän syyttää muunnellun totuuden levittämisestä.
”Väärää tietoa levitetään alueidenkäyttölaista ja suojaetäisyyksistä. Olen käynyt kaikki 400 lausuntoa läpi lakiin liittyen. Niistä 260 käsittelee tuulivoiman suojaetäisyyttä lähimpään asutukseen.”
Rajalahden mukaan lausuntojen antajista 92 prosenttia edustaa tahoja, joilla on taloudellisia intressejä tuulivoimassa.
”Äänessä ovat tuulivoima- ja vetyteollisuus, EK, kauppakamarit, Kemianteollisuus, metsäteollisuus ja niin edelleen. On kuntia, Kuntaliitto, maakuntaliittoja, konsulttipalveluita sekä maanvuokraajia, jotka tarjoavat palveluitaan tuulivoimayhtiöille.”
Rajalahden mielestä voimaloiden etäisyys lähimpään asutukseen määritellään puutteellisella melumallinnuksella.
”Ei huomioida, että melu on suurempi jos voimalat sijoitetaan liian lähelle toisiaan. Mallinnus tehdään aina standardiolosuhteissa eikä huomioida, että muissa sääolosuhteissa melu leviää laajemmalle.”
Tuulivoimaa Närpiössä. Kuvituskuva. Kuva: Johannes TervoRajalahti kritisoi Suomen Uusiutuvat ry:n tapaa arvioida vaikutusta maakuntakaavaan sisältyviin ja sen ulkopuolisiin tuulivoimaloihin samassa yhteydessä.
”Tähän perustuu väärä väite, että suojaetäisyys vähentäisi tuulivoimarakentamista Suomessa 64‒83 prosentilla. Jos kokonaisuudessa arvioidaan suojaetäisyyden alaiset maakuntakaavan ulkopuoliset voimalat, vaikutus kohdistuisi esimerkiksi Pirkanmaalla ympäristöministeriön arvion mukaan 10‒15 prosenttiin voimaloista.”
Petteri Orpon (kok.) hallitus on suunnitellut lisäävänsä lakiin edellytyksen suojaetäisyydestä maakuntakaavan ulkopuolisten voimaloiden sekä lähimmän asutuksen välillä.
”Ministeri Sari Multala (kok.) sanoi hiljattain, että pitää peruuttaa suojaetäisyydestä koska vaikutus investointeihin on liian suuri. Epäilen, että ministeriö on väärän tiedon varassa.”
Tuulivoimakriitikon mielestä voimaloiden purkukustannuksistakin liikkuu väärää tietoa.
”Suomen uusiutuvat väittää, että voimalakohtaiset purkukustannukset olisivat 10 000:n ja 80 000 euron välissä ja enintään 120 000 euroa. Suomen ympäristökeskuksen arvio on, että purkukustannukset voimalaa kohden olisivat 550 000 euroa.”
Suomessa operoivista tuulivoimayhtiöistä suuri osa on ulkomaisia.
”Omistukset johtavat usein veroparatiiseihin ja toisinaan omistaja vaihtuu, kun hanke on saatu valmiiksi.”
Neljän vuoden ajan Riikka Rajalahti on syventynyt intensiivisesti tuulivoima-asioihin. Kuva: Petteri KivimäkiSuomen Uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkosen mukaan Rajalahden väitteet eivät suurelta osin pidä paikkaansa.
”Alueidenkäyttölaissa lausuntojen antajia on paljon sillä kyseessä on iso laki, joka koskettaa paljon muutakin kuin vain tuulivoimarakentamisen sääntelyä. Laki olisi rajoittamassa kuntien oikeutta päättää omasta maankäytöstään merkittävästi, joten on aivan luonnollista, että kunnat ottavat asiassa kantaa.”
Ympäristöministeriön ohjeistuksiin pohjautuvat melumallinnukset pitävät Mikkosen mukaan hyvin paikkansa. Hän tähdentää, että maakuntakaavan tuulivoima-alueen sisällä ja sen ulkopuolella olevat voimalat ovat usein samassa hankkeessa.
”On tyypillistä, että maakuntakaavaa tarkennetaan kuntakohtaisella kaavalla ja tuulivoimaosayleiskaava ulottuu vain osittain maakuntakaavassa määritetylle alueelle. Rajalahden kritiikissä ei ole perää.”
Mikkonen tähdentää, että maakuntakaavan tarkastelut ovat tyypillisesti melko yleispiirteisiä ja karkeita.
”Sopivimmat tuulivoima-alueet selviävät tarkempien selvitysten perusteella. Alueen sopivuus tuulivoimatuotannolle on monen muuttujan summa.”
Suomen Uusiutuvien tekemät purkukustannuslaskelmat perustuvat purkamista tekevien yritysten tarjouksiin.
”Arvioissa on huomioitu voimaloiden metallien kierrätyksestä saatava tulo. Oletettavasti romumetallin arvo tulee nousemaan, mutta tarkkaa kustannuskehitystä on vaikea arvioida etäälle tulevaisuuteen.”
”On tyypillistä, että maakuntakaavaa tarkennetaan kuntakohtaisella kaavalla ja tuulivoimaosayleiskaava ulottuu vain osittain maakuntakaavassa määritetylle tuulivoima-alueelle. Rajalahden kritiikissä ei ole perää.”
Vastustatko kategorisesti tuulivoiman rakentamista Suomessa, Riikka Rajalahti?
”En missään nimessä. Uusiutuvaa energiaa tarvitaan. Mutta liikkuu väärää tietoa, joka vaikuttaa lainvalmisteluun. Toimialalle tarvitaan kunnon pelisäännöt nykyisen villin menon sijaan.”
Multialainen on huolissaan, mitä vaikutuksia massiivisilla tuulivoima-alueilla on maaseudun luontoon, maisemiin, omaisuudensuojaan ja elämänmenoon.
”Esimerkiksi täällä Suomenselällä on kantatiloja korkeilla mäillä. Ihmiset ovat vuosisatoja vaalineet tilojaan ja kulttuurimaisemia. Sitten yhtäkkiä tulee ulkomainen toimija pirstomaan maat ja metsät, ja pistää voimalat ja voimalinjat pystyyn.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
