Jättipalsamia kitketään viikonloppuna

Jättipalsami voi kasvaa jopa kolmen metrin korkuiseksi. 

Monet Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistykset järjestävät järjestön perinteisenä ulkoilupäivänä 11.6. vieraskasvien torjuntatalkoita.

Haitallisimpina vieraskasveina pidetään jättipalsamia, lupiinia ja jättiputkea, jotka ovat levinneet luontoomme kotipuutarhoista.  

Jokainen voi osallistua talkoisiin kitkemällä oman kotitien, lähimetsän tai läheisen puronpenkan jättipalsamit. Jättipalsamin hävittäminen on helppoa, eikä vaadi työkaluja, suojavarusteita tai paljonkaan voimaa.

Jättipalsamia löytyy monesti usein asutusalueiden liepeiltä. Jättipalsami ( Impatiens glandulifera) on mehevävartinen ruoho, joka kasvaa 1,5–3 metriä korkeaksi. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukkien väri vaihtelee tummanpunaisesta valkoiseen.

Jättipalsamin torjumiseksi se kannattaa kitkeä viimeistään kukinnan alkaessa. Kitkemistä kannattaa jatkaa loppusyksyyn saakka.

Kasvi irtoaa helposti maasta juurineen. Kitkettyjä jättipalsameja ei pidä jättää maahan tai heittää kompostiin, sillä kasvi voi kasvattaa uudet juuret jopa varren palasta. Kasvi kannattaa ensin mädättää suljetussa tilassa, minkä jälkeen sen voi kompostoida. Pieniä määriä voi myös hävittää sekajätteen mukana

Himalajalta peräisin oleva jättipalsami on toiselta nimeltään paukkupalsami, sillä se sananmukaisesti ampuu siemenensä. Yksi kasvi voi tuottaa jopa 4 000 siementä, jotka säilyvät maassa itämiskykyisinä 3–4vuotta.

Lue myös

Virtsalla jättiputkea vastaan? “Kannattaa kyllä kokeilla”