Kauppa haukuttiin härskiksi ja keinoliha pöhisytti tuottajaväkeä Mikkelissä
Luken tutkija ja Tommi Lunttila nostivat tulevaisuuden ruuat pöydälle MTK-Etelä-Savon kokouksessa.
”Onko joku teistä maistanut sirkkaleipää tai hyönteisiä?” Tommi Lunttila kyseli Mikkelissä. Moni oli. ”Minä en halua tyrmätä mitään, vaan toivottaa Suomeen tervetulleiksi kaikki uudet tuotantomuodot ja mahdollisuudet”, myös keinolihasta esitelmöinyt Lunttila sanoi. Kuva: Jere Lauha”Kauppa toimii härskisti. Olen kuullut, että kauppa huutokauppaa ostonsa, ja jo nyt on lyöty kiinni juhannuksen makkaran ja lihan hinnat. Vaikea siinä on teollisuuden koettaa neuvotella parempaa hintaa.”
Valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila peräsi MTK-Etelä-Savon syyskokouksessa Mikkelissä torstaina alalle parempaa kannattavuutta ja työlle palkkaa.
”Nyt työtä tehdään talkoovoimin ja alkutuotanto pidetään hengissä almuilla. Kauppaketjuilla on ajattelu pettänyt pahasti. Osalle kuluttajista ratkaisee hinta, mutta valtaosalle luottamus on tärkeämpää.”
Lunttila muistutti, että MTK:lla on järjestöistä laajin edunvalvontaverkosto pellolta Brysseliin, mutta tuet ovat laskussa.
Hömppäheinän raha ei riitä edes tälle kaudelle, ja Britannian lähtö EU:sta ynnä maahanmuutto- ja puolustuspolitiikka voivat leikata jopa neljänneksen rahoista.
”Meidän tulonmuodostuksemme ei saa tulla jatkossa tuista vaan markkinoilta. Ihan hävettää, ettei tällaisista tuotteista saada parempaa irti”, Sari Saari-Muhonen sanoi.
”Kannattavuusluvut eivät ole kovin prameita, tilanne on haasteellinen”, Luonnonvarakeskus Luken johtava tutkija Pasi Rikkonen myönsi.
Hän visioi maataloutta vuonna 2030 eli aikaa 13 vuoden päästä. Suomalaisen maatalouden kilpailukyky riippuu tuki-, päästö- ja kauppapolitiikasta, viennistä ja ihmisten ruokavalion muutoksista, kuten sirkoista ja keinolihasta.
Lunttilakin kertoi miettineensä, uskaltaako puhua aiheesta, mutta päätti rohkaistua. Tunnetut miljardöörit panevat nyt rahaansa uusiin ruokakehitelmiin, joten niistä kannattaa tietää. Lunttilan visiot keinolihan mahdollisuuksista saivatkin kongressikeskus Mikaelin penkeissä pöhinää.
”Ollaan kerrankin etujärjestönä etunenässä eikä tulipaloja sammuttamassa. Suomessa ollaan ehkä liian arkoja rahoittamaan uusia ideoita.”
”Kiitos harvinaisen tulevaisuuteen katsovasta esityksestä!” sanoi Jukka Leikkonen. Samalla hän ihmetteli, onko näin suuren tuotantomullistuksen yhteiskunnallisia vaikutuksia mietitty.
Joitakuita yökötti, mutta Petri Purhosta ja monia muita askarrutti keinolihan valmistus, "onko se jotakin oikeaa vai henkimaailman asioita". Soluja sokeriliemessä, vastaili toiminnanjohtaja Vesa Kallio.
Virpi Valkonen toivoi enemmän vastinetta metsäjäsenmaksuille. Jouko Makkonen manasi Kemiran myynnin ja EU:hun menon ja nimitti silloista ulkoministeri Heikki Haavistoa "maanpetturiksi". Markku Pajunen oli pettynyt MTK:n vaikuttamiseen tuottajahinnoissa.
Jukka Nousiainen haukkui järjestön edunvalvonnan Vantaan kaupungin ulkomaisen lihan hankinnoissa.
Liiton puheenjohtaja, kananmunia, kananuorikkoja ja biokaasua tuottava Jouni Paunonen uskoi, että eteläsavolaista raaka-ainetta tarvitaan jatkossakin.
”Mutta sitä tulee vain elinvoimaisilta maatiloilta. Entistä tärkeämpää on löytää kuluttajat, jotka ovat valmiita maksamaan bulkkia parempaa hintaa korkealaatuisista suomalaisista elintarvikkeista. Luomuakaan ei kannata pilata liialla hypetyksellä. Jos tuotanto on kannattavaa, tuotantokin lisääntyy.”
Paunosen mielestä jatkossa pitää keskittyä tukien oikeaan kohdentamiseen.
Valtuuskuntaan valittiin uutena charolais-luomunautojen tuottaja Anna Siiriäinen Hirvensalmelta.
Liiton johtokuntaan valittiin Riina Pöyry Ristiinasta, Sanna Hämäläinen Savonlinnasta, Eero Taskinen Joroisista, Pasi Häkkinen Mikkelistä ja Kimmo Laamanen Punkaharjulta.
Alkutarjoiluna oli Kerimäen kalafileen ja Vavesaaren tilan paikallisherkkuja: savumuikkuleipiä, aroniamoussella täytettyjä tuulihattuja, marmeladimakeisia ja mehua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
