Tulevaisuuden pellolta saa ihmisen varaosia
”Ruualla on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, miten elintarviketeollisuus tulevaisuudessa menestyy”, sanoi varajohtaja Olli Hietanen Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta Elintarvikepäivässä tiistaina Helsingissä.
Muutaman kymmenen vuoden kulutta Suomen pelloilla voi kasvaa kompostoituvaa elektroniikkaa, ihmisen varaosia ja biomateriaalia 3D-printterehin.
”Niistä maksetaan paljon enemmän kuin maataloustuotteista, joissa Suomen kilpailukyky ei ole hyvä.”
Hietanen ennustaa, että 3D-tulostimet ovat vuonna 2025 kotitalouksissa yhtä yleisiä kuin mikroaaltouunit. Biomassasta voidaan tulostaa mitä tahansa.
Tulevaisuuden tuotteet ovatkin ohjelmistoja ja algoritmejä, joita yritykset tarjoavat asiakkaille. Ohjelmiston avulla he printtaavat vaikka aamiaiselle sämpylän.
Tulevaisuudessa elämme biokautta, jolloin mahdollinen valmistetaan luonnonvaroista. Hietanen puhuu agribisneksestä, jonka yksi pieni osa ruuan tuottaminen on.
Keskiöön nousevat niukkuuden teknologiat, joiden avulla keksitään ratkaisuja ihmiskunnan suurin ongelmiin, kuten nälänhätään tai veden puutteeseen.
Yhä suurempi osa ruuasta syntyy jonkin prosessin sivutuotteena ja moni sellainen tuote, jota nyt tehdään tehtaissa, voidaan tulevaisuudessa kasvattaa.
Vaikka Hietasen puheet kuulostavat uskomattomilta, hänen mukaansa vaadittava teknologia on hyvin pitkälle olemassa. Kyse on ennemminkin siitä, milloin niistä tulee taloudellisesti kannattavia.
”Jo nyt Japanissa osataan valmistaa lannasta keinolihaa tai autoja, jotka osaavat ajaa ilman kuljettajaa.”
Suurin este uusien teknologioiden yleistymisen tiellä ei ole raha tai taidot vaan ”ryhmätyhmyys”.
Ruoka on elintarviketeollisuudelle samanlainen ryhmätyhmyyden lähde kuin puu ja paperi suomalaiselle metsäteollisuudelle, Hietanen sanoi. Uutta syntyy, kun otetaan pois se, mikä nyt on tärkeää. Miettikää, mitä voitte valmistaa, jos ruokaa ei saisi tehdä, hän kannusti Elintarvikepäivän kuuntelijoita.
”Luovuus on ääripäiden yhdistämistä ja erilaisuuden kohtaamista.”
Siirtyminen biotalouteen on harvalle maalle niin realistinen vaihtoehto kuin Suomelle. Täällä riittää metsää, vettä ja maata, Hietanen sanoi.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
