Kesäkoti täynnä muistoja
Pronssiin valettu Klemetti-patsas on kuvanveistäjä Yrjö Liipolan käsialaa. Taustalla kesäkodin päärakennus Heliä. Juha Harju Kuva: Viestilehtien arkistoKUORTANE (MT)
Kirkonkylän kauniit maalaismaisemat hivelevät silmiä, kun yritän paikantaa Klemetti-museota Kuortaneen Kirkkotien varrelta.
Vaikka ympärillä on paljon kauniita puurakennuksia, on 1900-luvun alussa rakennettu Heikki Klemetin ja Armi Klemetin kesäkoti omaa luokkaansa.
Heikki Klemetti oli Kuortaneen lukkarin Herman Klemetin poika ja syntyi vuonna 1876.
Kesäkodin päähuvila Heliä valmistui 1903 ja naimisiinmenon myötä rakennettu Armila muutaman vuoden myöhemmin.
Heikin poismenon jälkeen Armi ylläpiti yhteistä kesäkotia jonkin aikaa. Vuonna 1958 hän testamenttasi rakennukset Kuurtanes-Seuralle.
Heikin vanhemmat olivat musikaalisia, ja niin oli myös poika.
Klemetti opiskeli muun muassa Helsingin orkesterikoulussa ja Berliinin musiikkiakatemiassa. Häntä onkin kuvailtu suomalaisen kuoromusiikin uranuurtajaksi.
Kuoronjohtamisen lisäksi Klemetti oli myös säveltäjä ja kirjailija. Kaikkien tunteman Porilaisten marssin suomennos on hänen käsialaansa.
”Klemetti oli kaikkien alojen asiantuntija ja oman aikansa persoona”, toteaa Kuurtanes-Seuran puheenjohtaja Aino-Maija Niemelä.
Kunniamerkkejä ja -kirjoja on esillä niin paljon, ettei niiden määrää pysty edes äkkiseltään laskemaan.
Klemetti sai kunniamainintoja esimerkiksi novelleistaan, kirkon rakentamisesta ja äänenmuodostuksesta.
Löytyypä vitriinistä jopa Adolf Hitlerin myöntämä kunniamerkki hyvästä luennoinnista.
Kerran dosentti Ilmari Krohn oli moittinut pohjalaista musiikkia.
”Siitähän Heikki sitten kiivastui ja lupasi kerätä joululomalla sata kansansävelmää. Lopulta sävelmiä kertyi rutkasti enemmän ja ne koottiin teokseen Kansansävelet Kuurtanehelta ”, Nieminen kertoo.
Pariskunnan ensimmäinen riita syntyi saunan paikasta. Heikki halusi saunan tien varteen ja Armi rantaan.
Niemelä kertoo, että Heikki oli lähtenyt suutuspäissään metsään, mutta tullut leppyneenä takaisin. ”Armi sai tahtonsa läpi, ja sauna rakennettiin rantaan.”
Klemetti vietti paljon aikaa saunakamarissa kirjoittaen ja säveltäen.
Saunan ovessa oli tällöin kyltti ”Hiljaisuus, professori nukkuu”, etteivät kylän pikkupojat tulisi häiritsemään.
”Aamuisin Heikillä oli tapana mennä Armilaan ja karhata emäntä pois sängystä. Sitten Heikki meni itse valmiiksi lämmitettyyn sänkyyn ja saneli sieltä tekstejä vaimolleen, joka kirjoitti ne ylös.”
Kuortaneen kunta antaa vuosittain jonkin verran rahaa museon ylläpitoon.
”Muuten on kökitty niin paljon kuin ehditään. Nykyään ei vaan ole enää porukkaa kökkimässä samaan tapaan kuin ennen. Nuoret haluavat kaikesta työstä palkkaa.”
ANNI-SOFIA HOPPI
Klemetti-museossa voi vierailla
ympäri vuoden.
Kuurtanes-Seuran puheenjohtaja Aino-Maija Niemelä tulee oppaaksi museoon pyynnöstä.
Osoite: Kirkkotie 13, Kuortane
Puhelin: 040 512 7652
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
