Suomalaistutkijat vievät kalkituksen oppeja Etiopiaan
Etiopiassa ruokaturvaa heikentävät vaihtelevat ilmasto-olot, kuiva ilmasto, nopea väestönkasvu ja maaperän eroosio. Merkittävä ongelma on myös maaperän happamuus, joka pudottaa satoja arviolta vähintään puolella. Pahimmillaan voidaan menettää koko sato.
”Nämä tekijät yhdessä lisäävät happamoitumista kiihtyvällä tahdilla. Kun tällaisia peltoja lannoitetaan pelkästään typpilannoittein, maaperän happamoituminen lisää alumiinin liukoisuutta maaperässä heikentäen myös muiden ravinteiden ottoa”, toteaa Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) erikoistutkija Tegist Chernet.
Maan alhainen pH on yleinen ongelma Itä-Afrikassa, mutta toisaalta apukin olisi lähellä. Alueella on runsaasti kalkkikivivarantoja. Itä-Afrikan hautavajoaman ansiosta myös fosforia on löydettävissä.
GTK ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ovat aloittaneet ruokaturvahankkeen. Ne vievät alueelle samaa kalkitsemisen käytäntöä, jolla suomalaiset happamat pellot saatiin sotien jälkeisinä vuosikymmeninä hyvään viljelykuntoon.
GTK on auttanut kartoittamaan Etiopian mineraalivarantoja jo viime vuosikymmenellä tehdyssä hankkeessa. Ruokaturvaohjelmaa alettiin hahmotella sen jatkoksi yhdessä etiopialaisen sisarkeskuksen kanssa.
Ohjelmaan on tarkoitus sisällyttää maatalouden neuvontaa ja maaperäasiantuntijoiden koulutusta.
”Etiopialla on paljon tietoa kivennäisvaroistaan, mutta hallinnolta puuttuu vielä yhtenäinen politiikka niiden hyödyntämisestä.”
Myös kansainväliset kaivos- ja lannoiteyritykset ovat kiinnostuneita alueen varannoista, mutta Itä-Afrikan poliittinen epävakaisuus on pitänyt ne toistaiseksi pois alueelta.
Lähimmät lannoitetehtaat sijaitsevat Egyptissä ja Tunisiassa.
Siten kaikki lannoitteet ovat tuontitavaraa, minkä takia pienviljelijöillä ei ole mahdollisuus hankkia niitä.
Chernet toteaa, että kalkkikivivarannoista tiedetään, mutta niitä ei ole osattu hyödyntää maataloudessa.
”Lähinnä niitä on käytetty sementin valmistukseen.”
Yhteishankkeessa GTK tekee töitä parhaiten hyödynnettävien varantojen kartoittamiseksi. MTT puolestaan selvittää maaperän happamuutta ja fosforipitoisuuksia kahdella koealueella.
Meidän asiantuntijamme laativat suositukset kalkitukseen ja fosforilannoitukseen sekä opastavat paikallisia niiden käyttöön, kertoo professori Martti Esala MTT:ltä.
Lisäksi paikallisia neuvojia, tutkijoita ja muita toimijoita koulutetaan maa-ainesten analysointiin ja niiden kestävään käyttöön.
GTK:n ja MTT:n väki vievät samalla Etiopiaan niitä hyötyjä, joita eri sektorien hallinnon ja tutkimuksen yhteistyö voi tuottaa maataloustuotannon vahvistamiseksi.
Tutkimuslaitoksille on kertynyt aiemmista vastaavista hankkeista myönteisiä kokemuksia siitä, kuinka kansallisen verkoston toimivuus koituu paikallisten hyväksi.
Maatalous on hyvin paljon naisten varassa. Kun he voivat saada maansa tuottamaan paremmin ja myyntituloja kertyy, lasten ei tarvitse osallistua yhtä paljon tilan töihin vaan he pääsevät kouluun, Chernet sanoo.
Perheiden parempi ravitsemus näkyy myös kohentuneena terveytenä ja työkykynä.
Lisäksi kaivannaiset ja lannoiteteollisuus voisivat pitkällä juoksulla tarjota uusia teollisia työpaikkoja, jos asiat hoidetaan oikein, lähes parikymmentä vuotta Suomessa ja muualla maailmalla opiskellut ja työskennellyt tutkija toteaa.
Hanke palvelee myös osaltaan Etiopian ponnistuksia ruokaturvan ja ilmastonmuutokseen varautumisen eteen.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
