Yliö Ruuan alkuperä ei ole selvä suomalaislapsille
Turun yliopiston Ruokaepeli-hankkeessa toteutettiin tänä keväänä noin 10–11-vuotiaille suomalaislapsille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää lasten ruokaan liittyviä mielipiteitä ja tottumuksia.
Kartoituksessa selvitettiin lähinnä lasten näkemyksiä ruuan alkuperästä ja terveellisyydestä. Kyselylomakkeilla toteutettuun selvitykseen osallistui yhteensä noin 500 koululaista 25 luokalta ympäri Suomea.
Kyselyn perusteella ruoan alkuperä ei ole enää lapsille
itsestään selvää. Yli 90
prosentin enemmistö lapsista tunnisti perunan, maidon, ohran ja kananmunat kotimaisiksi tuotteiksi, mutta joka kolmas kuvitteli myös riisin ja bataatin suomalaisen maatilan tuotteiksi.
Noin viisi prosenttia lapsista piti jopa banaania kotimaisena.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet oppilaat tunnistivat sikalan, navetan ja kanalan osaksi kotimaista maatilaa, mutta siitä huolimatta noin joka viides lapsista ei osannut mieltää lihaa kotimaisen maatilan tuotteeksi.
Vastaavasti myös punajuuren kotimaisuus oli yllätys noin 40 prosentille vastaajista. Lähiruoka kokonaisuutena oli lapsia jossain määrin sekoittava termi, sillä kyselyn perusteella noin joka viides lapsi kuvitteli lähiruuan tarkoittavan hampurilaisravintolasta haettua ruokaa.
Noin 60 prosenttia lapsista kuitenkin ymmärsi lähiruuan lähellä tuotetuksi ruoaksi.
Luomu-käsitteen lapset taas liittivät vahvasti terveellisyyteen ilman, että he pystyivät selkeästi kertomaan, mistä on kyse. Noin 60 prosenttia yhdisti luomun lisäaineettomuuteen ja noin kolmannes torjunta-aineettomuuteen.
Ruokailutottumuksia koskevissa kysymyksissä kävi selväksi, että lapset syövät omasta mielestään melko terveellisesti, ja jopa 93 prosenttia kyselyyn vastanneista piti ruuan terveellisyyttä tärkeänä asiana. Tästä huolimatta lapset kertoivat, etteivät aina valitsisi terveellistä tuotetta epäterveellisemmän mutta maukkaammaksi koetun vaihtoehdon rinnalta.
Lähes kaikki lapset tiesivät kaurapuuron terveellisemmäksi kuin riisimurot, mutta siitä huolimatta puolet valitsisi mieluummin muroja. Vastaavasti lähes kaikki oppilaat tiesivät keitetyt perunat terveellisemmiksi kuin ranskalaiset perunat, mutta siitä huolimatta noin kaksi kolmasosa lapsista valitsisi omalle lautaselleen ranskalaiset.
Suosikki-kouluruuakseen lapset nimesivät makaronilaatikon, tortillan, pinaattiohukaiset, spagetin, lasagnen ja uunimakkaran. Vähiten pidettyjen ruokien listalle puolestaan pääsivät hernekeitto, pinaattikeitto, kaalilaatikko ja maksalaatikko.
Lasten mukaan äideillä on edelleen ratkaiseva rooli perheiden ruokaan liittyvien valintapäätösten tekijöinä. Kolmasosassa perheistä äidit päättävät lasten mielestä yksinään mitä syödään. Toisessa kolmanneksessa vanhemmat tekevät päätökset yhdessä, ja viimeisessä kolmanneksessa koko perhe päättää ruokavalinnoista yhdessä.
Lapset itse kertoivat osallistuvansa ruokaan liittyviin kotitöihin ahkerasti. Jopa kolme neljästä lapsesta osallistuu perheensä kanssa ruokaostoksilla käymiseen tai leipomiseen, ja lähes puolet ruuan laittamiseen.
Erityisen taitaviksi lapset kokivat itsensä muun muassa marjojen poimimisessa, leipomisessa, salaatin pilkkomisessa sekä pöydän kattamisessa.
Ruokaepeli on Turun yliopiston Brahea-keskuksen toteuttama kehittämishanke,
jossa kehitetään alakouluikäisille lapsille soveltuva tietokoneella tai tabletilla pelattava ruokakasvatuspeli. Pelin tarkoituksena on ohjata lapsia miettimään ruuan ja terveyden välistä yhteyttä sekä ruoantuotannon ympäristöön ja aluetalouteen heijastuvia vaikutuksia.
Samalla kasvatetaan lasten valmiuksia toimia ruoan kriittisinä sekä tiedostavina kuluttajina.
Hankkeeseen osallistuvat koulut ovat seuraavilta paikkakunnilta; Turku, Rantasalmi, Kuusamo, Jokioinen, Konnevesi, Jyväskylä, Joensuu, Lahti, Rauma, Espoo, Nurmijärvi, Kaarina, Paimio, Raisio, Salo ja Sauvo.
Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ruokaketjun kehittämisen määrärahoista, Tieteen tiedotus ry sekä Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto ry.
Sanna Vähämiko
Projektipäällikkö
LounaFood, Brahea-keskus,
Turun yliopisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
