Yhteiskuntaa rakentavat yritykset

Markku Vuorikari Pahimmissa tapauksissa julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden hallitsematon ulkoistaminen on tehnyt vanhuksista kauppatavaraa, kirjoittajat toteavat. Kuva: Viestilehtien arkisto

Matti Luostarinen kirjoittaa Britannian uudesta yhteiskuntamallista (MT 11.6.) ja nostaa suomalaisen julkisen sektorin näkökulmasta kiinnostavia asioita esiin. David Cameronin Big Society -malli ei tosin ole suosittu Britanniassa, eikä ole mielekästä kopioida sitä sellaisenaan Suomeen.

Urautunut käsitys taloudesta ja yritystoiminnasta on kuitenkin johtanut umpikujaan, jossa taloudellinen tuloksellisuus on irrotettu toiminnan yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksista. Samalla kun kapitalismin alttarille uhrataan niin luonto kuin työpaikatkin, yritysten oikeutus kansalaisten silmissä laskee laskemistaan.

Länsimaiset hyvinvointivaltiot kamppailevat julkisen talouden kestävyysvajeen kanssa ja markkinoita huudetaan nyt apuun.

Pahimmissa tapauksissa julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden hallitsematon ulkoistaminen on tehnyt vanhuksista kauppatavaraa, jonka käsittelystä pyritään saamaan maksimaaliset voitot kansainvälisille pääomasijoittajille vähentämällä hoitoaikaa ja minimoimalla vaippamenekki. Yritystoimintaan kohdistuva kritiikki ei ole vailla pohjaa.

Ongelmiin on havahtunut muiden muassa vapaan markkinatalouden puolesta puhujana tunnetuksi tullut Harvardin yliopiston professori Michael E. Porter. Porterin mukaan yritykset ovat jääneet loukkuun keskittyessään lyhyen aikavälin taloudellisen tuloksen optimointiin.

Paitsioon on jäänyt pitkän aikavälin menestystekijöistä huolehtiminen: luonnonvarojen riittävyys, lähiyhteisöjen hyvinvointi ja tyytyväiset työntekijät.

Yrityksissä on voimaa ja kykyä kääntää ongelmat ratkaisuiksi. Suomen maabrändityöryhmä antoi kaukaa viisaan tehtävän suomalaisille yrityksille: valitkaa globaali ongelma ja tehkää sen ratkaisemisesta liiketoimintaa.

Yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa on juuri kyse yhteisten ongelmien ratkaisusta liiketoiminnan keinoin.

Yhteiskunnalliset yritykset eivät keskity täyttämään omistajiensa taskuja, vaan käyttävät suurimman osan voitostaan toimintansa positiivisten yhteiskunnallisten ja ekologisten vaikutusten maksimoimiseen.

Kestävä talous, sosiaalinen vastuu ja ympäristönsuojelu kulkevat uuden ajan yrityksissä käsi kädessä. Yhteisöllinen yrittäminen, kyky tuottaa merkityksiä asiakkaista omistajiin ja työntekijöihin ovat nykyajan menestystekijöitä myös yrityksille.

Yhteiskunnallisten yritysten muutosvoima piilee niiden kyvyssä yhdistää erilaisia toimijoita ja toimintalogiikoita suuremman hyvän saavuttamiseksi.

Yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta tulee kehittää yksi hyvinvointivaltio-Suomen kilpailutekijöistä. Yhteiskunnallinen yritys -merkin avulla tunnistetut yritykset tarjoavat jo nyt näköalan sektorin mahdollisuuksiin Suomessa.

Yhteiskunnallista hyvää tuotetaan niin kulttuurin, ympäristön, inhimillisten palveluiden kuin haastavan työllistämisenkin saralla. Merkin kautta Suomeen on luotu yhteiskuntaamme soveltuva yhteiskunnallisen yrityksen määritelmä, joka piirtää kuluttajille, yrittäjille, rahoittajille ja päättäjille esiin yrityskentän monimuotoisuuden ja mahdollisuudet.

Yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta Euroopassa saadut kokemukset ovat lupaavia. Komission arvion mukaan Euroopan yrityskannasta noin 10 prosenttia on yhteiskunnallisia yrityksiä ja ne työllistävät noin 11 miljoonaa ihmistä. Eurooppa 2020 -kasvustrategiassa yhteiskunnallisilla yrityksillä nähdäänkin olevan köyhyyden, syrjäytymisen ja muiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisun avaimet.

EU:n sisämarkkinoiden ongelmat on tiedostettu ja komission mielestä sosiaalinen näkökulma tulee jatkossa ottaa huomioon. EU tarjoaa seuraavalla ohjelmakaudella uuden Social Business Initiativen myötä vetoapua yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittämiseen Euroopassa.

Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen, kuluttajien valveutuneisuuden ja maaseudun kehittämisen haasteet huomioon ottaen, tähän kädenojennukseen kannattaa tarttua.

Saila Tykkyläinen

kehityspäällikkö

Suomalaisen Työn Liitto

Anne Bland

toimitusjohtaja

Social Business International

Avaa artikkelin PDF