Tilusjärjestelyillä alennetaan viljelykustannuksia
Nimimerkki Viljelijä Satakunnasta kirjoitti Maanmittauslaitoksen toiminnasta Maaseudun Tulevaisuudessa 17.6.2013. Kirjoituksessaan hän kritisoi Maanmittauslaitoksen toimintaa tilusjärjestelyssä tehdyssä perkaushankkeessa.
Maatalouden kannattavuutta Suomessa painaa peltolohkojen pieni koko ja kaukainen sijainti viljelijän talouskeskuksesta. Osin peltojen pienuus on luonnonolosuhteiden aiheuttamaa mutta osin seurausta maanjako-olojen kehityksestä.
Tilusjärjestelyissä maanomistajien pieniä ja pirstaleisia peltolohkoja kootaan yhteen ja sitä kautta alennetaan viljelykustannuksia. Tilusjärjestelyiden yhteydessä tehdään myös valta- ja salaojituksia sekä rakennetaan ja kunnostetaan viljelysteitä.
Tilusjärjestelyä edeltää maanomistajien hakemuksesta käynnistyvä tarveselvitys, jossa selvitään mahdollisuudet tilusjärjestelyyn sekä hankkeen kannatus. Hankkeella tulee olla maanomistajien vahva kannatus, ja sen hyötyjen tulee olla kustannuksia suuremmat.
Maanomistajan peltoala pyritään pitämään samana tai sitä pyritään lisäämään. Järjestelyssä huomioidaan myös peltojen eriarvoisuus sekä maanomistajien erilaiset toiveet ja tavoitteet.
Tilusjärjestelyn alussa maanomistajat valitsevat keskuudestaan 4−12 toimitsijaa. He valitsevat ne ojitus- tai tiehankkeet, joita aletaan valmistella. Päätökset ojitus- tai tiehankkeiden toteuttamisesta tehdään yleisessä toimituskokouksessa, johon kaikki maanomistajat kutsutaan ja jossa maanomistajat voivat ottaa kantaa hankkeen toteuttamiseen.
Vaikka viime aikoina tilusjärjestelyiden määräraha ei ole vastannut niiden kysyntää, yhteiskunta tukee yhä merkittävästi tilusjärjestelyjä. Valtion tukiosuus on vaihdellut 40−80 prosentin välillä sen mukaan mitä tehdään.
Lisätietoa tilusjärjestelystä on Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla www.maanmittauslaitos.fi/tilusjarjestely ja yksittäisistä hankkeista www.maanmittauslaitos.fi/toimitukset.
Erkki Räsänen
maanmittausneuvos
Maanmittauslaitos
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
