Villisikakolareita ajettu tänä vuonna Suomen teillä yhteensä noin 30 – Ruotsissa kolareita tilastoitu yli 5 300

Valkohäntäpeuraan tai hirveen verrattuna haavoittuneen villisian jäljittäminen vaatii suurriistavirka-aputehtäviä tekeviltä metsästäjiltä sekä koirilta erilaisia ominaisuuksia. Kuva: Lari Lievonen

Suomalaisen autoilijan riski kolaroida riistan kanssa on merkittävästi pienempi kuin ruotsalaisella kuljettajalla. Tähän mennessä vuotta Ruotsissa on sattunut yhteensä jo yli 55 000 kolaria, jossa osallisena on ollut riistaeläin.

Eniten Ruotsissa kolaroidaan metsäkauriiden kanssa. Metsäkauriskolareita on tämän vuoden aikana sattunut lähes 42 000 kertaa. Toiseksi eniten kolaroidaan villisikojen kanss, tänä vuonna villisikakolareita on tilastoitu yli 5 300.

Suomen luvut ovat huomattavasti maltilisemmat. Suomen riistakeskuksen Etelä-Savon alueen vs. riistapäällikkö Ohto Salo kertoo, että Suomessa villisikakolareita on tapahtunut tämän vuoden alusta alkaen yhteensä noin 30. Viime vuoden luku oli 15.

"On tietysti selvää, että villisikakannan kasvaessa liikenneonnettomuusriski kasvaa alueilla, missä villisikoja liikkuu."

Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla Myrskylän ja Lapinjärven seudulla on runsaasti sekä villisikoja että liikennettä E75-tiellä. Siellä on myös sattunut villisikakolareita Kaakkois-Suomen ohella.

Vuoden alusta alkaen riistaeläinkolareissa poliisille virka-apua antavat suurriistavirka-apuhenkilöt ovat kirjanneet kolaritiedot Oma riista -palveluun.

Valkohäntäpeuraan tai hirveen verrattuna haavoittuneen villisian jäljittäminen vaatii suurriistavirka-aputehtäviä tekeviltä metsästäjiltä sekä koiralta erilaisia ominaisuuksia. Loukkaantunut hirvieläin ei ole vaarallinen toisin kuin villisika, jota kohtaan on syytä tuntea kunnioitusta, toteaa Salo.

"Oma henkilökohtainen arvioni on, että hirvieläin on liikenteessä hölmömpi kuin villisikalauma. Mutta oli kyse sitten mistä eläimestä tahansa, autoilijan on syytä olla valppaana."

Ruotsin hirvikolarilukema tässä vaiheessa vuotta on hieman alle 5 000. Suomessa hirvikolareita on sattunut viime vuosina alle 2 000.

Suomessa ajetuista hirvieläinonnettomuustilastoista tipahti valtaosa peurakolareista pois, kun Poliisihallitus linjasi vuoden 2015 syyskuussa, että poliisi käy peurakolaripaikoilla ainoastaan siinä tapauksessa, että onnettomuudessa on tapahtunut henkilövahinkoja tai olosuhteet muutoin edellyttävät poliisin läsnäoloa.

Vuoden 2015 tilastossa peurakolareita oli yli 3 600.