Lämpötilannousu yli 1,5 asteella kohtalokasta eliölajeille – keskustelu metsien hiilinielusta jatkuu Suomessa

Tutkijat eivät ole yksimielisiä metsien kyvystä sitoa hiiltä: Sitovatko hoidetut metsät kokonaisuudessaan paremmin hiiltä kuin suojellut? Kuva: Pekka Fali

Tutkijoista koostuvan, hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen ei ole mahdollista ilman poikkeuksellisen rajuja ja ripeitä toimia päästöjen vähentämiseksi. Maapallon lämpötilan nousu yli 1,5 asteella tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan odotettavissa on lajien sukupuuttoaalto.

”Olemme jo nyt menettäneet maailman selkärankaisten määrästä lähes 60 prosenttia vuosina 1970–2012. Jos maapallon lämpenemistä ei saada rajoitettua 1,5 asteeseen, lajit katoavat yhä kiihtyvällä vauhdilla”, sanoo ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle WWF Suomesta.

Kahden asteen lämpeneminen tarkoittaisi käytännössä tropiikin koralliriuttojen pysyvää ja laajamittaista vaurioitumista. Maapallo menettäisi lähes viidesosan hyönteisistä, kasveista 16 prosenttia ja selkärankaisista eläimistä kahdeksan prosenttia. Suomessa saimaannorppa ja lohikalat kärsivät ilmastonmuutoksesta jo nyt, ja naali on sukupuuton partaalla.

Arktinen merijää hupenee, koska lämpötilan nousu on arktisilla alueilla keskimääräistä nopeampaa. Meriveden nousu uhkaa rannikkoja nykyistä voimakkaammin ja merivesi happamoituu sadoiksi vuosiksi eteenpäin.

Vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa. Ilmakehä on lämmennyt jo noin asteen verran.

Lämpenemiseen voidaan vielä vaikuttaa, mutta poliittisilla päätöksillä on kiire. WWF vaatii ripeitä toimia myös Suomelta.

”Nykyisen hallituksen politiikka metsähakkuiden lisäämiseksi nakertaa Suomen hiilinieluja. Se on ollut ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta erittäin haitallista. Ensi keväänä Suomessa tarvitaan ilmastovaalit, jotta seuraava hallitus kiristää tuntuvasti päästötavoitteita ja vähentää metsähakkuita”, sanoo Kolle.

Metsien hiilinieluista on väännetty kättä pitkään. Tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä siitä, vähentävätkö metsien hakkuut hiilinielua vai päinvastoin kasvattavat sitä, kun uutta puustoa kasvatetaan tilalle.

"Mikäli suomalaisessa metsätaloudessa olisi mahdollista jatkaa metsän kiertoaikaa ja lieventää harvennusintensiteettiä sekä samalla turvata hakkuissa teollisuuden tarvitsemien puutavaralajien saatavuus, olisi mahdollista sekä säästää että syödä metsänielukakku", sanoo johtava tutkija Risto Sievänen Luonnonvarakeskuksesta Luken nettisivuilla.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas puolestaan kehui elokuussa mediajulkaisu Mustreadin haastattelussa Suomen metsien käyttöä.

"Vanhat metsät eivät ole hyviä hiilinieluja. Osa meidän kansallispuistoalueistamme, joissa on aarnimetsää, ovat hiililähteitä. Metsänhoitokulttuuri, jossa metsää hakataan ja kasvatetaan uutta, on oikeastaan ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta paras."