Kuva: Jukka Pasonen
"Työikäisistä ja -kuntoisista ihmisistä on alueilla jo tällä hetkellä pulaa" – MT-kysely: Maahanmuutto jakaa kansaa
Suomi jakautuu kolmeen lähes yhtä suureen ryhmään, kun kysytään mielipidettä seuraavaan väitteeseen: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa.
Suomen kielen oppiminen on merkittävä taito, jotta maahanmuuttaja pääsee aidosti osaksi täkäläistä yhteiskuntaa. Kuva: Markku Vuorikari
MT:n kyselyyn vastanneista 36 prosenttia oli samaa mieltä maahanmuuton tarpeesta. Sama osuus vastaajista on eri mieltä maahanmuuton tarpeesta.
Vastaajista 29 prosenttia ei ollut samaa eikä eri mieltä väitteestä.
Puoluekannoittain samaa mieltä olevien kolmen kärki löytyy vihreiden kannattajista (62 prosenttia), RKP:n kannattajista (61) ja keskustalaisista (55).
Vastaavasti eri mieltä maahanmuuton tarpeesta on 86 prosenttia perussuomalaisista vastaajista. Vihreistä 15 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa.
Pääkaupunkiseudun vastaajista vähän yli 40 prosenttia on maahanmuuton tarpeellisuudesta samaa mieltä.
Maaseutukunnissa eri mieltä olevien luku yltää 50 prosenttiin.
Ikäluokittain suurin ero ilmenee 45–54-vuotiaissa.
Heistä vain 24 prosenttia on samaa mieltä maahanmuuttajien tarpeesta, kun luku muissa ryhmissä on tätä ylemmällä kymmenluvulla. Myös eri mieltä väitteestä olevien osuus on suurin tässä ikäryhmässä, 49 prosenttia.
Ikäryhmässä 55–64 vastaajista 38 prosenttia ja ikäryhmässä yli 64-vuotiaat 43 prosenttia kannattaa maahanmuuton lisäämistä.
Erillisessä MT:n lukijatutkimuksessa lehden tilaajista 42 on samaa ja 35 prosenttia eri mieltä väitteen kanssa.
Vastaajista 22 prosenttia ei sanonut kantaansa.
Lukijoista enemmistö, 39 prosenttia, on eri mieltä, samaa mieltä on 37 prosenttia vastaajista.
"Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, jotta väestörakenteen nykykehitys pystytään hallitsemaan sosiaalisesti ja taloudellisesti," tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista sanoo.
”Ulkomaalaistaustaisten osuus on ollut trendinomaisessa, joskin hitaassa kasvussa jo useamman vuosikymmenen. Tähän vaikuttaa valtion politiikan lisäksi yritysten halu rekrytoida työvoimaa myös maaseudulle.”
Korona-aika paljasti Hyyryläisen mukaan sen, että maataloudessa ja elintarviketuotannossa tarvitaan ulkomaista työvoimaa.
”Minusta on tärkeätä, ettei maahanmuuttajakysymystä tarkastella liian kategorisesti. Maahanmuuttajat ovat yksilöllisiä ihmisiä, erilaisia taustoiltaan, kyvyiltään ja tavoitteiltaan.”
MT:n kyselyssä Hyyryläisen huomiota kiinnittää työelämässä aktiivisten 45–54-vuotiaiden epäilevä kanta.
”Heillä on aiheesta todennäköisesti omakohtaistakin kokemusta, ja jokin siinä saa heidät hieman kriittisemmiksi.”
Hyyryläinen ei ylläty maaseuduilla asuvien vastauksista, sillä omakohtaisia kokemuksia esimerkiksi työskentelystä maahanmuuttajien kanssa lienee vähemmän, jolloin erilaiset ennakkoluulot ja julkisuudessa esitetyt mielipiteet vaikuttavat omaan näkemykseen.
”En kuitenkaan näe mitään syytä siihen, etteikö maahanmuuttoa voitaisi Suomessa hallitusti lisätä myös erilaisille maaseutualueille, mikäli siellä on tarjolla työtä.”
Kotouttamisprosesseja ja siihen liittyviä strategioita pitäisi hänen mukaansa toimeenpanna aktiivisesti myös pienemmillä paikkakunnilla.
”Hyvä kotoutuminen on täysin mahdollista, jos se tehdään taitavasti ja ihmisiä osallistavasti. Tästä on tutkimusta ja lukuisia esimerkkejä. Pienemmällä paikkakunnalla nuo prosessin voivat onnistua jopa paremmin kuin suurissa kaupungeissa.”
Esimerkiksi bio- ja kiertotalouden ympärillä tapahtuva kehitys synnyttää todennäköisesti uutta työtä maaseudulle.
Hyyryläinen tukisi voimakkaammin nykyistä hajautuneempaa maahanmuuttajien sijoittumista, koska se olisi hyödyksi tämän muutoksen kokonaishallinnan näkökulmasta.
”On selvää, että sellaiseen näkymään, jossa Suomen maaseutujen elinvoima alkaisi myönteisesti kehittyä ja talous kasvaa, on välttämätöntä sisällyttää näkemys aktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta. En usko, että ilman sitä kasvu olisi edes mahdollinen, sillä työikäisistä ja -kuntoisista ihmisistä on alueilla jo tällä hetkellä pulaa, puhumattakaan tilanteesta 2030-luvulla.”
Maahanmuuttajia on montaa sorttia:
Maahanmuuttaja on henkilö, joka on mistä tahansa syystä muuttanut toiseen valtioon.
Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua kotimaansa ulkopuoliselta valtiolta.
Pakolainen on henkilö, joka on paennut vieraaseen valtioon vainoa ja saanut pakolaisaseman.
Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisen aseman.
Paperittomia ovat henkilöt, jotka asuvat jossakin valtiossa ilman oleskeluoikeutta.
TNS Kantar Agri toteutti kyselytutkimuksen MT:lle lokakuun 9.–14. päivinä. Vastaajia oli 1 020 ja virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
