Puhemies Halla-aho toivoi kansanedustajille kylmää päätä talouspäätöksiin: "Se on aina joltakulta pois, ja se joku ei varmasti ole tyytyväinen"

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho puhui valtiopäivien avajaisissa, oikealla presidentti Alexander Stubb. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA.  

Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) toivoo kansanedustajille kylmää päätä sellaisiin päätöksiin, jotka herättävät tyytymättömyyttä. Hän sanoi näin keskiviikkona valtiopäivien avajaispuheessaan.

Halla-aho totesi, että valtiontalouden tilan vakavuudesta on jokseenkin yhteinen näkemys. Erimielisyydet alkavat hänen mukaansa, kun ongelmia pitäisi korjata.

Puhemies totesi, ettei ole oikeastaan mitään yksittäistä menoleikkausta tai veronkorotusta, joka ei herättäisi vastarintaa.

”Kun mistä tahansa leikataan, tai mitä tahansa veroa korotetaan, se on aina joltakulta pois, ja se joku ei varmasti ole tyytyväinen.”

Halla-ahon mukaan vaalien lähestyessä on poliittisesti entistä vaikeampaa tehdä tyytymättömyyttä herättäviä päätöksiä, vaikka ne nähtäisiin välttämättömiksi. Hän totesi, että poliitikoilla on väriin katsomatta kannustin suosia toimia, jotka tuottavat edes näennäisen positiivisia tuloksia hyvin nopeasti.

”Kansanedustajille onkin syytä toivottaa sekä kylmää päätä että vastuullisuutta ja malttia asettaa tähtäin ja katse seuraavia vaaleja pidemmälle.”

Toisaalta Halla-aho halusi nostaa esiin talouden "valonpilkahduksia" kuten inflaation painumisen alle prosenttiin ja sen, että asuntolainojen korot, polttoaineiden hinnat ja ruoan hinta laskivat vuoden aikana.

Halla-aho muisteli puheessaan lisäksi viime vuosien kriisejä ja puhui niihin varautumisesta.

”Jokainen vuosi on tuonut mukanaan yllätyksiä, yleensä ikäviä, eikä ole syytä uskoa, että vuosi 2025 olisi tässä suhteessa poikkeus. Synkkyyteen ja fatalismiin ei kuitenkaan ole syytä vajota”, hän sanoi.

Varautumiseen liittyy Halla-ahon mukaan paradoksi. Jos uhat eivät realisoidu, on helppoa väittää, että varautuminen oli turhaa. Hän kiitti eduskuntaa itärajan sulkemisesta ja kesällä arvosteluakin saaneen rajalain hyväksymisestä.

”Lakia vastustettiin äänekkäästi julkisuudessa, mutta eduskunta piti paineen alla hermonsa kasassa ja hyväksyi lain ja sen kiireelliseksi julistamisen vahvalla 5/6:n enemmistöllä heinäkuussa.”

Halla-aho nosti esiin, että takautuvasti on arvosteltu, että uhka, jota lailla haluttiin torjua, näyttää kadonneen. Hänen mukaansa kuitenkin juuri laki voi olla siihen syynä.

Halla-aho mainitsi puheessaan myös lyhyesti maahanmuuton, joka on perussuomalaisille tärkeä teema. Hänen mukaansa siirtolaisvirtojen aseellistaminen on esimerkki maailman monimutkaistumisesta.

”Meillä on totuttu käsittelemään maahanmuuttoa vain ihmisoikeus- tai työvoimapoliittisena kysymyksenä, mutta tänä päivänä se on myös sekä sisäistä että ulkoista turvallisuutta, aivan kuten energiakin.”

Aiemmin puheessaan hän sanoi, että uusiin uhkiin on mahdotonta vastata yhden hallinnonalan toimenpiteillä tai ainoastaan yhden hallinnonalan näkökulmat huomioiden.

Halla-ahon mukaan ei ole enää selkeää rajaa esimerkiksi sisäisten ja ulkoisten kysymysten tai puolustus- ja EU-kysymysten välillä.

Halla-aho myös kiitti puheessaan presidentti Alexander Stubbia siitä, että presidentti on viljellyt avoimen ja suoran vuorovaikutuksen kulttuuria eduskunnan suuntaan. Halla-aho nosti kuitenkin esiin keskustelun, jota eduskunnassa on käyty erityisesti sotilasliitto Natoon liittymisen myötä.

”Keskustelua on käyty ja tullaan varmasti jatkossakin käymään siitä, tulisiko valtiollisen päätöksenteon rakenteita ja toimintatapoja uudistaa myös muodollisesti niin, että kansanvallan kovimman ytimen eli eduskunnan rooli ja tiedonsaanti turvattaisiin myös siinä hypoteettisessa tilanteessa, että kemiat instituutioiden välillä eivät olisi yhtä hyvällä tolalla kuin ne nykyään ovat.”

Hetkeä aiemmin presidentti Stubb sanoi olevansa valmis tukemaan tällaista lainsäädäntöä.