Kakkostyypin diabeteksen hoito vie noin 15 prosenttia perusterveydenhuollon kuluista

Suomessa on jopa 150 000 diagnosoimatonta kakkostyypin diabeetikkoa. LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ 

Diabetesta sairastaa puoli miljoonaa suomalaista, joista noin 300 000 tyypin 2 diabetesta. Lisäksi arvioidaan, että Suomessa on jopa 150 000 diagnosoimatonta kakkostyypin diabeetikkoa.

Keskiviikkona vietetään maailman diabetespäivää.

"Yhteiskunnan näkökulmasta diabetes on kallis. Vuoteen 2030 mennessä meillä on käsillä kahden miljardin euron lisälasku pelkästään tyypin 2 diabetekseen liittyen", kertoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta Diabetesliiton tiedotteessa.

Tutkimuspäällikkö Jaana Lindström Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) korostaa, että diabeteksen ehkäisyyn suunnattavia toimia ei pitäisi nähdä ylimääräisenä kuluna vaan investointina.

"Kun sairastuminen ehkäistään tai sitä saadaan siirrettyä, saavat ihmiset lisää terveitä vuosia ja terveydenhuollon resursseja voidaan kohdentaa muualle. Tällä hetkellä perusterveydenhuollon kuluista noin 15 prosenttia kuluu tyypin 2 diabeteksen hoitoon", Lindström sanoo tiedotteessa.

Parhaillaan on menossa laaja suomalainen tutkimushanke StopDia, joka tähtää tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseen.

Tutkimuksessa luodaan uusinta tutkimustietoa hyödyntämällä toimintamalli, joka edistää hyvinvointia ja terveellisiä elintapoja. Tähän mennessä StopDia-hanke on saanut yli 100 000 suomalaista tekemään verkkotestin, jonka avulla voi helposti arvioida oman riskin sairastua kakkostyypin diabetekseen. Testi löytyy tutkimushankkeen ja Diabetesliiton sivuilta.

"Jo pienillä teoilla voidaan tuottaa merkittävästi terveyshyötyjä ja laadukkaita elinvuosia kustannustehokkaasti", Martikainen sanoo.

StopDia-tutkimusta johdetaan Itä-Suomen yliopistosta. Yhteistyössä ovat mukana myös muun muassa THL ja VTT.