Tunnistatko oman uniporttisi? Asiantuntija kertoo, miten voi selvittää itselleen sopivimman nukkumaanmenoajan

Erikoissairaanhoitaja neuvoo, ettei sänkyyn kannata mennä varmuuden vuoksi liian aikaisin, sillä unen odottelu sängyssä voi rentouttamisen sijaan aiheuttaa stressiä. Kuva: Stiina Hovi

Jos illalla joutuu pyörimään sängyssä, eikä uni tule millään väsymyksestä huolimatta, on saattanut ohittaa ihanteellisen nukahtamisajankohtansa eli uniportin.

Mehiläisen uniohjaaja ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja Ullamaija Keskinen huomauttaa, että meillä ihmisillä on jokaisella hieman erilainen unentarve, mutta suurin osa meistä pärjää hyvin noin 7-8 tunnin yöunilla.

"Nukahtamisen oikea-aikaisuus vaihtelee yksilöllisesti, joten uniportti, eli alttius nukahtaa helposti, on ihmisillä eri aikaan, eikä yhtä oikeaa nukkumaanmenoaikaa ole", hän painottaa.

Keskinen neuvoo tarttumaan unesta kiinni heti, kun tuntee itsensä uneliaaksi. Uneliaisuus nimittäin kertoo siitä, että oma uniportti on auki ja on riittävän rentoutunut nukahtaakseen. Kun oma uniportti sulkeutuu, tulee virkeämpi olo ja nukahtaminen voi viivästyä. Näin ollen nukkumaan kannattaakin mennä silloin, kun uniportti on vielä auki.

"Usein saattaa olla niin, että uniongelmista kärsivä ihminen on kadottanut tiedon siitä, mikä on itselleen sopivin uniporttiaika. Tällöin kannattaa miettiä, milloin ennen menikään nukkumaan, kun ei vielä ollut uniongelmia", uniohjaaja sanoo.

Jatkuvasti väsyneenä voi olla hankala erottaa uneliasta oloa väsymyksestä. Väsyneenäkin voi keho olla jännittynyt ja mieli levoton, jolloin ei pysty rauhoittumaan ja nukahtaminen vaikeutuu.

Tästä syystä Keskisen mukaan ei kannatakaan yrittää nukahtaa väkisin. Jos uni ei tule 15–20 minuutin aikana valojen sammuttamisen jälkeen, kannattaa nousta ylös eikä pakottaa itseään pyörimään sängyssä.

Erikoissairaanhoitaja neuvoo, ettei sänkyyn kannata mennä varmuuden vuoksi liian aikaisin, sillä unen odottelu sängyssä voi rentouttamisen sijaan aiheuttaa stressiä.

Ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittua hyvissä ajoin. Vireystilan laskemiseen kannattaa varata aikaa noin 1,5-2 tuntia.

Rauhoittuminen on tärkeää siksi, että jos on päivän ajan menossa koko ajan tai puuhastelee aktiivisesti kaikkea nukkumaanmenoon saakka, voi olla melko vaikeaa tunnistaa hetkeä, jolloin unettaa luonnollisesti.

Sekä säännöllinen nukkumaanmenoaika että säännöllinen heräämisajankohta tukevat säännöllistä vuorokausirytmiä. Samalla ne auttavat myös ihanteellisen nukkumaanmenoajan löytymisessä.

On hyvä pitää mielessä, että ihmisellä on luonnollinen ja fysiologinen tarve nukkua yöllä. Tuo tarve häiriintyy helposti, jos on paljon poikkeavia työaikoja, vuorotyötä ja uni-valverytmistä poiketaan jatkuvasti.

"Jos perusta on kunnossa, eli päivällä on riittävän vireä, ei ole erityisiä huolia tai muita valvottavia tekijöitä, muutamat poikkeukset eivät sekoita unirytmiä ja hankaloita nukahtamista. Pari huonosti nukuttua yötä kestää ihan hyvin, ja huonosti nukutut yöt normaalisti korvaantuvat seuraavien hyvien yöunien aikana", Keskinen sanoo.

Kaikesta huolimatta omaan unirytmiin on syytä palata mahdollisimman pian poikkeuksien jälkeen.