Video: Sukeltaja imuroi merikasvit laivan kyljistä – puhdistus vähentää polttoaineen kulutusta viisi tonnia päivässä

Puhdistuksen aikana sukeltaja tarkistaa myös laivan kunnon, jotta mahdolliset säröt voidaan korjata. Jarno Kalliomäki auttaa Jussi Vierulaa valmistautumaan sukellukseen. Kuva: Markku Vuorikari

Jussi Vierula pukee sukelluspuvun alle kaksi lämpökerrastoa, rukkasten alla vilkkuvat neulotut tumput. Merivesi Hangon satamassa on noin kuusiasteista, ja sukellus tulee kestämään pari tuntia. Lämpimiä kerroksia tosiaan tarvitaan.

Turkulaisyritys DG-Divig Group on saapunut Hankoon puhdistamaan Finnlinesin rahtialuksen vedenalaiset osat. Samalla kun aamulla satamaan saapunut laiva purkaa lastinsa ja ottaa uutta tilalle, sukeltajat ovat imuroineet laivan vedenalaiset osat puhtaiksi.

Liikkuvien laivojen kylkiin kasvaa nopeasti meriruohoa. Kesäisin, jos vesi on erityisen lämmintä, ruoho kasvaa vuorokauden aikana sentin.

Laivojen puhdistaminen harjaamalla irrottaa toki kasvustot, mutta niiden jääminen veteen rehevöittää merta. Samalla mahdollisesti mukana salamatkustaneet vieraslajit voivat levitä uusille alueille.

Sen vuoksi turkulaisyritys on kehittänyt laitteen, joka toimii kuin vedenalainen imuri: irronneet kasvit nousevat rantaan eivätkä jää mereen.

DG-Diving Groupin perusti 1982 edelleenkin sukellushommissa viihtyvä hallituksen puheenjohtaja Mauri Kalliomäki. Yrityksen toimitusjohtaja on hänen poikansa Jarno Kalliomäki.

Kalliomäkien yritys alkoi kehittää nykyistä puhdistusjärjestelmäänsä kymmenisen vuotta sitten. Puhdistuslaitteelle haettiin patenttia vuonna 2013 ja se saatiin viime vuonna Yhdysvaltoihin asti.

Sukeltaja vie pesurin kiinni laivaan, johon se tarttuu tyhjiön avulla. Sen jälkeen laitetta voi ohjata kylkeä pitkin pituussuunnassa. Pesuri irrottaa kasvit kahdella harjalla, jotka ohjaavat jätteen putkea pitkin rannalle.

Kolmevaiheisen prosessin alussa vesi juoksee kaarisihdille, joka erottelee karkeimman aineksen eli kasvit pois. Tähän ei käy tavallinen suodatin, sillä se tukkeutuisi välittömästi.

"Ruoho on ihan kuin liimaa tai tapettiliisteriä", Mauri Kalliomäki sanoo.

Kasvimassa päätyy poltettavaksi tai kompostiin.

Kahdessa seuraavassa vaiheessa vesi kulkee suodattimien läpi, minkä jälkeen se palautetaan mereen lähes yhtä puhtaana kuin se sieltä tuli.

Aluksen puhdistaminen vähentää polttoaineen kulutusta. Rahtilaiva saattaa kuluttaa polttoainetta jopa 5 000 litraa vähemmän kuin ennen pesua.

"Nopeasti kulkevat laivat saavat puhdistuksen hinnan takaisin 2–3 päivässä, rahtilaivat 5–7 päivässä", kertoo Mauri Kalliomäki.

Harjausta saa yleensä tehdä satama-alueella vain Suomessa, mutta kolmen vuoden testauksen ja analyysien jälkeen DG-Diving Group sai ympäristöluvan myös Ruotsiin.

Finnlinesin rahtilaivan puhdistamiseen menee 4–5 tuntia, kun kaksi sukeltajaa vuorottelee puhdistuslaitteen ratissa. Meriruohoa irtoaa yksi kuutio pesukerralla, koko kauden aikana noin tuhat kiloa, kun laiva pestään kerran kuukaudessa. Sukeltajien työ alkaa noin kuukausi jäidenlähdön jälkeen ja päättyy, kun meri on taas jäässä.

Ruotsiin ja Tallinnaan matkaava risteilijöitä yritys puhdistaa kahden tai kolmen viikon väliin. Pysähdykset satamassa ovat niin lyhyitä, että urakkaan menee Turun linjalla noin viikko, kun laiva puhdistetaan pätkä kerrallaan.

Mauri Kalliomäen mukaan risteilyvarustamot ja telakat haluaisivat ostaa heidän puhdistuslaitetta laivoihinsa. Myös vuokraamista ja myyntiä on toivottu. Ainakin toistaiseksi yritys haluaa tehdä puhdistustyöt itse ainakin Itämeren alueella.

"Seuraava vaihe on, että ei tarvitse sukeltajaa ajamaan. Ensi kesänä sitä päästään varmaan jo tekemään."