Perussuomalaiset ovat huolissaan maataloudesta, mutta eivät esitä tukirahaa

Perussuomalaisten johto Työmiehen tuumaustunnilla maanantaina Helsingissä: vasemmalta puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri. Kuva: Eija Mansikkamäki

Perussuomalaiset ovat huolissaan maaseudulla asumisen kallistumisesta ja maatilojen vähenemisestä, mutta konkreettiset ehdotukset huolien korjaamiseksi puuttuvat ainakin toistaiseksi.

Tämä ilmeni puolueen maanantaisessa toimittajatapaamisessa, jossa puheenjohtaja Jussi Halla-aho, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kävivät läpi ajankohtaisia asioita ja päivänpolitiikkaa.

Erityisesti Meri nosti esiin MT:ssä kerrotun maatilojen nopean vähenemistahdin ja maalla asumisen kovan hinnan. Hänen mukaansa hallitus on lisäämässä autoilun ja energian kustannuksia, jotka iskevät juuri maaseudun pienituloisten ja omalla autolla liikkuvien kukkaroon.

"Ei ihmisille ole erikseen viher- tai haittaveroja, on vain veroja."

Myös lomituksesta ja viljelijöiden jaksamisen tukemisesta olisi hänen mukaansa lähtemässä 11 miljoonaa euroa.

MT:n kysyi, mitä perussuomalaiset esittäisivät tulevaan budjettiin keskittymiskehityksen torjumiseksi tai millaista summaa tai tukimuotoa kuivuudesta kärsivien maatilojen auttamiseksi. Vastausta ei tullut, mutta Meren mukaan ryhmältä on tulossa esitys, kunhan hallituksen esitykset nähdään ensin. Hän antoi ymmärtää, että kotimaisen tuotannon ja huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvittaisiin jotakin pysyvämpää kuin kymmenen euron tai kymmenen miljoonan euron kertakorvaus aina elokuun lopussa eli budjettiriihessä.

Puoluejohto nosti esiin huolensa myös siitä, että väki keskittyy kaupunkeihin. Näin siitä huolimatta, että Ylen kyselyn mukaan neljä viidestä haluaisi pitää koko Suomen asuttuna vaikka valtion tuella.

Halla-ahon mielestä kysymyksenasettelu oli sikäli väärä, että parempi olisi puhua väkisin asuttuna pitämisen sijasta koko Suomen asumiskelpoisena pitämisestä. Tämä koskee esimerkiksi tiestöä ja liikenneverkkoa, synnytyssairaaloita sekä rakennus- ja ympäristösäädöksiä. Yksi yhtenäinen lainsäädäntö ei toimi hyvin erilaisilla alueilla, joten valtaa pitäisi antaa maakunnille, Halla-aho sanoi.

Slunga-Poutsalo syytti pienten kuntien "yksipuoluejärjestelmää", joka ei ole pystynyt estämään keskittymiskehitystä. Myös Halla-aho kertoi ihmetelleensä maakuntakierroksillaan sitä, miksi ihmiset äänestävät keskustaa maaseudun asioiden ajajana ja ovatko asiat siellä nyt hyvin.