Tasa-arvon eteen tarvitaan konkreettisia tekoja
Varsinkin maaseudulla toimivat yhdistykset, järjestöt ja yritykset ovat pitkään olleet miesvaltaisia. MTK:ssa tasa-arvo on ikuisuusaihe.
MTK:n yhdistykset kautta maan ovat miesvaltaisia. Kuva: Jukka PasonenKun yrityksissä, järjestöissä tai yrityksessä johtoon nousee vain vähän naisia, tilannetta pidetään yleensä ongelmallisena. Jos tilanteen haluaa aidosti muuttaa, siihen on aktiivisesti etsittävä ratkaisut.
”Ensimmäinen askel tasa-arvoisempaan yrityskulttuurin on se, että avainhenkilöiden sukupuolittuneisuus todetaan. Vasta sitten asiaa voidaan ruveta työstämään”, Keskuskauppakamarin johtaja Anne Horttanainen kuvaa.
”Asian huomiointi alkaa jo rekrytointivaiheessa: ehdokkaiden listauksessa kannattaa ottaa huomioon molempien sukupuolien edustus.”
”Seuraavaksi on panostettava henkilökohtaisiin urapolkuihin. Miten esimerkiksi perhevapailta takaisin töihin siirtyminen voidaan järjestää mahdollisimman hyvin? Entä mitkä henkilön omat kehittymistavoitteet ovat ja kuinka niitä voitaisiin tukea”, Horttanainen kysyy.
Kauppakamari järjestää naisjohtajille mentorointiohjelmia. Niistä on usein apua sekä mentorille että mentoroitavalle, jotka saavat molemmat ulkopuolisen näkemyksen oman työyhteisönsä haasteisiin.
”Urallaan eteenpäin pyrkivät naiset tarvitsevat esikuvia, sillä heitä on ollut esillä vain vähän. Myös medialla on tässä suuri vastuu”, Horttanainen linjaa.
Pitkät, vanhemmat miehet voivat johtamistehtävissä helposti hyötyä esimerkiksi median luomista ennakko-odotuksista. Heitä pidetään kokeneina johtajina jo pelkästään ulkonäön perusteella.
”Kaikilla meillä on ennakkoluuloja ja käsityksiä siitä, mikä on normaalia. Jos käsitykset eivät pidä paikkaansa eikä niistä ole tietoinen, ne heikentävät päätöksentekoa”, Nestlén Pohjoismaiden henkilöstöjohtaja Mikala Larsen muistutti heinäkuussa (MT 12.7.).
”Tasa-arvo lähtee siitä, että kaikki kysyvät itseltään, miten odotan naisen ja miehen käyttäytyvän kotona ja töissä.”
Suomessa pörssiyritysten hallitusten naisjäsenten määrä alkaa lähestyä 30 prosenttia. Se on kansainvälisesti hyvä taso.
Horttanaisen mukaan johtoryhmät ovat sen sijaan haasteellisia. Peruskysymys on, miten naiset saadaan yritysten operatiiviseen johtoon tukitoimintojen sijaan?
”Tässä on lähettävä liikkeelle aina varhaiskasvatustasolta, jossa tyttöjä on innostettava matematiikan ja muiden luonnontieteiden pariin. Naisia on myös rohkaistava luopumaan liiasta itsekriittisyydestä”, Horttanainen sanoo.
”Kehu nainen päivässä on hyvä ohjenuora”, linjaa feministisen ajatushautomo Hatun perustaja Rosa Meriläinen.
Varsinkin maaseudulla toimivat yhdistykset, järjestöt ja yritykset ovat olleet usein pitkään miesvaltaisia. Silloin kutsu tulla mukaan toimintaan on sanottava ääneen.
”Naisia on pyydettävä mukaan toimintaan henkilökohtaisesti kannustaen eli ei riitä, että yhtä kysyin, mutta hän kieltäytyi”, Meriläinen painottaa.
”Toinen keino on se, että tuetaan ja kannustetaan niitä naisia, jotka toimintaan mukaan lähtevät.”
Kun ennakkoluulot tai -asetelmat eivät poista puolta kandidaateista, kaikki kyvyt tulevat käytetyiksi.
”Kun ehdokasjoukko johtaviin tehtäviin on laaja, voidaan olla varmoja, että paras tulee valituksi”, Horttanainen muistuttaa.
MT selvitti naisten määrää maatalous-, metsä ja elintarvikeyritysten hallituksissa toukokuussa (4.5). Luvut jäivät vaatimattomiksi ja erityisesti osuuskuntataustaisten yhtiöiden hallituksissa oli niukasti naisia.
Metsäliitto Osuuskunnassa tasa-arvo on otettu huomioon erityisesti ensi kevään edustajistovaaleja silmäillä pitäen ja naisia kannustetaan asettumaan ehdolle.
”Naisten kannustaminen mukaan näkyy esimerkiksi vaaleihin liittyvissä markkinointimateriaalissa. Lisäksi järjestämme loppuvuonna vain naisille suunnattuja metsäiltoja, jossa kerromme konsernista sekä tulevista vaaleista”, Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Paajanen kertoo.
”Kyse on näköalapaikasta suomalaiseen metsäsektoriin ja laajemminkin talouteen. Edustajistossa kasvetaan yhä vaativampiin hallinnon tehtäviimme.”
Paajasen mukaan hallinnon työskentelyssä on tavoiteltavaa, että näkökulmia metsäalaan on monipuolisesti.
”Eri-ikäisiltä, eri ammattitaustaisilta ja miehiltä sekä naisilta. Naisten osuus on tällä hetkellä Metsäliitto Osuuskunnan hallinnossa pieni ja olisi suotavaa, että sitä saataisiin kasvatettua.”
MTK:ssa tasa-arvo on ikuisuusaihe. Puheenjohtaja Juha Marttila kertoo, tasa-arvoasia on taas noussut esiin johtokunnan kokouksessa tiistaina.
”Hitaasti se etenee, mutta etenee. Naisilla on koulutusta ja osaamista, niistä aktiivisuus ei jää kiinni.”
Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu kertoo, että asiaa on pidetty esillä mutta erityisiä konkreettisia toimia ei ole tehty.
”Naisten määrä on historian saatossa kasvanut, mutta se ei ole vielä tyydyttävällä tasolla. Olemme päätelleet, että kyseessä on melko pitkälti kulttuurinen kysymys.”
Miten luottamusjohdon monipuolisuutta voisi sitten lisätä? Perheellisten, sekä miesten että naisten, osallistumista voisivat helpottaa lapsiparkit. Voisivatko esimerkiksi järjestön veteraanit tarjota auttavan käden vanhemmille?
Marttila pitää sitä hyvänä ideana.
”Sylivauvat tosin ovat hyviä kokoustamaan joka tapauksessa. Ongelmia alkaa tulla touhuiässä.”
Karhu ei koe voivansa erityisen hyvin ehdottaa jäsenilleen lastenhoitoaloitteita. Pellervo ei myöskään tarjoa jäsenilleen ennakkoluulo- tai tasa-arvokoulutusta tai ole verkostoitunut naisjärjestöjen kanssa.
Pellervo teki viime vuonna laajan kyselyn suomalaisten käsityksistä osuustoiminnasta, mutta kyselyn vastauksia ei ole käsitelty sukupuolittain.
”Monissa osuuskunnissa on kuitenkin huoli siitä, että myöskään miehiä ei saada toimintaan mukaan”, Karhu kertoo.
Voiko miesten ennakkoluuloihin vaikuttaa se, että koska osuustoiminta ei kiinnosta naisia, miehetkin kokevat sen vanhanaikaiseksi?
”Kyllä asiaan varmasti vaikuttaa, että suurten osuuskuntien johtaminen vaatii paljon aikaa ja siinä on isoja taloudellisia vastuita. Tehtävä ei vain yksinkertaisesti sovi kaikille”, Karhu arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
