Viro petraa vauhdilla elintarviketeollisuuttaan kuntoon
Viron elintarviketeollisuudella on paljon kirittävää tuotannon tehokkuudessa, kertoo Viron maa- ja metsätalousministeri Helir-Valdor Seeder.
Euroissa mitattuna yhden työtekijän ”lisäarvo” on Virossa nyt 20 000 euroa eli maa on EU-maiden keskikastissa. EU:n keskiarvo noin 40 000 euroa. Suomessa tuotannon tehokkuutta kuvaava luku 63 000 euroa. Teollisuuden aloista tehokkaimmat alat ovat juoma- ja rehuteollisuus.
Seeder kertoo, että lähiaikojen tavoitteena on investoida laitteisiin ja rakenteisiin, jotta elintarviketeollisuuden tehokkuus parantuisi. Valtio lupaa antaa apua ja lainatakauksia yrityksille. Mallia on haettu Suomesta.
Tuntuvaa vetoapua antaa myös Euroopan unioni. Se tarjoaa maatalouden ohjelmakaudella 2014–2020 yhteensä reilut miljardin euroa ympäristöhankkeisiin sekä maatalouden ja yrittäjyyden kehittämiseen.
Ongelmana on, että maatalouden raaka-aineiden jalostusaste on kovin matala.
”Tuotteita pitäisi jalostaa paikan päällä”, hän sanoo.
Seeder puhui Viron suurlähetystön järjestämässä seminaarissa viime perjantaina Helsingissä.
Viron maatalous kehittyy voimakkaasti koko ajan. Maan omavaraisuusaste eri elintarvikealan raaka-aineiden osalta vaihtelee.
Seederin mukaan maidontuotantoa ja -jalostusta voidaan kehittää vain, mikäli uusia vientimarkkinoita avautuu. Esimerkiksi maidon omavaraisuusaste on jo yli 170 prosenttia.
”Maidon kokonaistuotanto kasvaa entisestään. Ylitämme ensi vuonna maidontuotannolle asetut kiintiöt”, hän toteaa.
Viron vientimaista Suomi ohittikin ensimmäistä kertaa viime vuonna Venäjän.
Molemmilla mailla on noin viidennes markkinoista. Seederin mukaan Suomen hintataso on parempi ja myös markkinat ovat vakaammat kuin Venäjän. Suomeen tuodaan Virosta lähinnä maitoa, maitotuotteita ja leipää.
Lihan ja perunan kohdalla täyttä omavaraisuutta ei saavuteta. Useasti hinta vaikuttaa tuotannon määrään. Viroon tuodaankin elintarvikkeita Latviasta, pääasiassa lihatuotteita, mutta myös kasviksia Ruotsista ja Suomesta.
Myös viljaa tuotetaan yli tarpeen ja viljely laajenee entisestään, arvioi Seeder. Hän mainitseekin, että maata raivataan tasaisella tahdilla maatalouden käyttöön.
Virossa kalastetaan neljä kertaa yli kotimaisen kysynnän, eikä lukuun lasketa edes kalankasvatusta.
Suomessa on laajat markkinat, mutta kilpailu on kovaa, tiivisti maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) Suomen ja Viron elintarvikemarkkinoista kiinnostuneelle yleisölle.
Kilpailtuja ovat etenkin kaupan omien merkkien markkinat. Jos oma tuote pääsee kaupan seulan läpi hyllyvalikoimaan, sieltä voi pudota myös nopeasti pois, Artjoki viitoitti.
Sekä kuluttajien että teollisuuden laatutietoisuus vahvistuu koko ajan.
Voimistuva trendi on, että kaupat asettavat omia laatuvaatimuksia elintarvikkeiden merkinnöille, jotta esimerkiksi tuotteiden alkuperä olisi selvitettävissä.
”Ketjun seurattavuuden pitää olla kunnossa”, hän antoi vinkin kuulijoille.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
