
Haahkan untuvista tehdään jopa 30 000 euroa maksavia peittoja – "Aasian superrikkaat arvostavat saadessaan jotakin, mitä ei ole kellään muulla"
Suomi on maailman kolmanneksi suurin haahkanuntuvan tuottaja. Untuva poimitaan poikasten lähdettyä pesästä.
Haahka on suurin Suomessa esiintyvistä sukeltajasorsista. Se eristää pesänsä omilla rintauntuvillaan. Kuva: Mauri Rautkari
Haahkanuntuvat eivät karkaa edes silkkipeiton sisältä, koska ne pysyvät luonnostaan kiinni toisissaan. Kuva: Sanne KatainenUlkosaaristosta löytyy peittoihin lämmintä täytettä: haahkanuntuvaa.
Suomi on maailman kolmanneksi suurin haahkanuntuvan tuottaja.
Haahka on pohjoinen muuttolintu, joka palaa saaristoon keväisin.
Luodoilla käy pesinnän alkaessa hyinen tuuli. Huolehtivainen haahkaemo vuoraa pesänsä pienokaisia varten nyppimällä itseltään rintauntuvia.
Haahkanuntuvaa voikin leikkisässä mielessä sanoa elävältä nypityksi.
Huipulle pääsee pienin luvuin: untuvaa kerätään alle sata kiloa vuodessa, kertoo Joutsen Finland Oy:n toimitusjohtaja Matias Kotkasaari.
Untuva poimitaan poikasten lähdettyä pesästä. ”Pikkuhaahkat kun ottavat hatkat, kalastajat ja harrastajat keräävät pesistä ja pesien ympäriltä untuvaa.”
Kerääjälle työ on suuri, mutta toisaalta haahkanuntuva on verotonta tuloa. Verottaja rinnastaa sen marjojen ja sienien poimimiseen.
Haahkanuntuva toimitetaan Joutsenen tehtaalle Riihimäelle, jossa se puhdistetaan käsin.
Untuvia ostetaan vain luotetuilta toimijoilta, Kotkasaari painottaa. ”Joku bandiitti voisi ottaa untuvat ennen kuin poikaset lähtevät pesästä.”
Untuvasta tehdään Joutsenella peitteitä Kaukoitään. Suurin markkina löytyy Japanista.
”Aasian superrikkaat arvostavat saadessaan jotakin, mitä ei ole kellään muulla.”
Valmis haahkanuntuvapeitto maksaa pörheät 10 000–30 000 euroa.
Suomesta löytyy Kotkasaaren tietojen mukaan kaksi haahkanuntuvapeitettä. Kumpikaan ei ole Joutsenen omistajaperheen hallussa.
Haahkan ja hanhen untuva ovat hyvinkin erilaisia. Kotkasaari roikottaa näytteeksi kädessään haahkanuntuvapalloa.
Luonto on muovannut niin, että haahkanuntuvat tarttuvat toisiinsa. Muuten ne lentäisivät pesästä tuulen mukana.
Haahkanuntuvan voikin täyttää silkkikankaaseen. Toisin kuin muut untuvat, se ei karkaa kankaan saumoista.
”Kaukoidässä ei käytetä pussilakanoita, joten peitot voivat olla hyvin koristeellisia. Suomessa valkoinen riittää.”
Kotkasaari kehottaa sulkemaan silmät ja arvaamaan, milloin untuvapallo koskee kämmentäni.
Odotan. Untuvapallo on kuitenkin niin kevyt, ettei sen painoa tunne. Ainoa tuntemus on kädelle yllättäen leviävä lämpö.
Viime vuosina voimistunut merikotkakanta on jonkin verran verottanut haahkakantaa. Haahkoja myös metsästetään.
Islannissa, haahkanuntuvan tuotannon kärkimaassa, niille rakennetaan erillisiä suojakatoksia petolintujen varalta.
Lue myös tilaajille tarkoitettu Plus-juttu:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
