Yritysten tuloverotus kiristyy 46 miljoonalla eurolla

Yritysten korkomenojen vähentämisoikeuden rajoittaminen on osa EU:n tavoitetta suitsia veronkiertoa. Kuva: Pekka Fali

Muutokset korkomenojen vähennysoikeudessa kiristävät yritysten tuloverotusta.

Vähentämistä on rajoitettu jo aiemmin, mutta nyt soveltamisala laajenee myös kiinteistötoimialalle ja rahoitusalan yrityksiin.

Lisäksi myös henkilökohtaisiin tuloihin ja maatalouden tuloihin kuuluvien korkomenojen vähentämistä rajoitettaisiin.

Valtiovarainministeriö arvioi verotuottojen lisääntyvän noin 46 miljoonaa euroa vuodessa.

Rajoitus kohdistuu käytännössä enemmän isoihin yrityksiin kuin pieniin, sillä pienet korkomenot voi edelleen vähentää.

Korkomenojen raja on 500 000 euroa.

Esimerkiksi maatiloilla raja ei yleensä täyty ja ne voivat jatkaa kuten ennenkin.

"500 000 euron raja on niin korkea, että muutos koskee suurempia yrityksiä kuin mitä maatalouden alalla on", MTK:n verojohtaja Timo Sipilä sanoo.

Sääntely myös koskee osake-, avoimia- ja kommandiittiyhtiöitä.

"Niitä on maataloudessa tosi vähän ja ne ovat niin pieniä, että jäävät sääntelyn ulkopuolelle. Vaikutukset maatiloille ovat vähäiset", valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Anu Rajamäki sanoo.

Puolen miljoonan euron raja on käytössä jo nykyisin.

Erityksen taustalla on EU-direktiivi, jolla pyritään estämään verojenkiertämistä.

Maatalous on lisätty Suomen lakiin, koska direktiivissä ei ole yritysten välillä jakoa.

EU:n tavoitteena on ehkäistä suurista korkomenovähennyksistä johtuvaa veropohjan rapautumista.

Verojenkiertämisen ehkäisy on ollut EU:ssa tapetilla jo pitkään. Euroopan komissio antoi ensimmäiset esitykset vuonna 2015. Tämä laki on jatkoa aiemmille tiedonvaihtoa ja yritysten raportointivelvollisuutta lisääville laeille.

Keskustelulle Brysselissä on antanut pontta kaksi suurta tietovuotoa. Vuonna 2014 Luxemburgista ja 2016 Panamasta vuotaneet tiedot ovat lisänneet poliittista painetta.

Esimerkiksi Islannin pääministeri Sigmundur Gunnlaugsson joutui eroamaan Panaman papereiden paljastusten vuoksi.

Euroopan parlamentti perusti oman väliaikaisen valiokunnan tutkimaan veropetoksia.

Suomalaismepeistä siihen kuuluivat Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.).

Valiokunta lopetti työnsä viime vuoden lokakuussa.

Viime vuoden toukokuussa EU-maiden valtiovarainministerit nimesivät 17 veroparatiisimaata, jotka eivät noudata EU:n vaatimuksia.

Euroopan investointipankki EIB rajoitti investointeja niihin.

Viime maanantain kokouksessa valtiovarainministerit poistivat mustalta listalta kahdeksan maata.

Maat siirrettiin harmaalle listalle, jossa on nyt 55 maata tai hallintoaluetta. Niiden katsotaan muuttavan sääntöjään EU:n sääntöjen tasalle.

EU:n jäsenmaista kritiikkiä on saanut erityisesti Malta. Siellä keveän verotuksen lisäksi on myyty maan kansalaisuutta. Maltalta on voinut ostaa EU-kansalaisuuden noin miljoonalla eurolla.

Komissio langetti Applelle 13 miljardin euron verosakon, sillä yhtiö maksoi EU:ssa tekemistään voitoista vain 0,05 prosenttia veroa. Lisäksi komissio tutkii esimerkiksi Ikean verotusta.

Hallituksen esitys kokomenojen vähennysoikeuden rajoittamisesta on nyt helmikuun loppuun kestävällä lausuntokierroksella. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 verotukseen.