Kun Kaipola menetti paperitehtaan, tiloihin muutti kiertotalousfirma ‒ sen epäselvyydet ja konkurssi varjostavat nyt paikkakunnan elämää
Entisen paperitehtaan tiloissa tammikuussa 2022 jätteenpolton aloittanutta Kaipola Recycling Oy:ta haettiin konkurssiin kesäkuun lopussa.Jämsä
Jämsän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Poti (sd.) ja kaupungin elinvoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen uskovat, että Kaipolan teollisuustontti houkuttaa alueelle uusia toimijoita. Viime aikainen negatiivinen uutisointi Kaipola Recycling Oy:n ympärillä harmittaa jämsäläisiä. Kuva: Petteri KivimäkiKun metsäyhtiö UPM lakkautti Kaipolan paperitehtaan Jämsässä keväällä 2021, menetti lähes 450 ihmistä työpaikkansa. Lakkautuspäätös oli raju isku koko 19 300 asukkaan teollisuuspaikkakunnalle.
”Kaipolan tehdas oli teollisesta perinteestään tunnetun Jämsän tärkeimpiä tukijalkoja vuosikymmenten ajan. Kun tehdas lakkasi, niin aika moni jämsäläinen menetti työnsä ja sillä oli laajoja kerrannaisvaikutuksia perheisiin”, Jämsän kaupungin elinvoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen sanoo.
Juurinen huomauttaa, että paperitehtaan välilliset työllisyysvaikutukset olivat vielä huomattavasti suuremmat.
”Tehdas työllisti myös muun muassa logistiikka-alan toimijoita, sähköfirmoja, teollisuuden palveluyrityksiä sekä pienempiä konepajoja.”
Jämsässä perustettiin äkillisen rakennemuutoksen ryhmä lakkauttamisuutista seuraavana päivänä.
”UPM itse alkoi etsiä Kaipolalle ostajaa, kaupungilla ei ollut siinä suoraa roolia. Enemmänkin kaupunki kanavoi yhteydenottoja UPM:n suuntaan”, Juurinen kertoo.
Loppuvuonna uusi ostaja löytyi, kun Kaipola Greenport Oy otti tehdasalueen hallintaansa.
”He ovat kiinteistöjen hallinnoijia ja alueen kehittäjiä. Nopeasti syntyi ajatus, että tehdashalueelle halutaan etsiä kiertotalousalan yrityksiä.”
Jämsän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Poti (sd.) kuvailee tehtaan lakkauttamista raskaaksi prosessiksi Jämsän kuntapäättäjille.
”Kun tieto yt-neuvottelujen käynnistymisestä tuli elokuussa 2020, oli yleisenä arviona paikkakunnalla, että yksi paperikone kolmesta lakkaisi. Oli valtava isku, kun saatiin tieto koko tehtaan lakkauttamisesta”, Poti muistelee.
”Lakkauttaminen tuntuu edelleenkin erikoiselta, sillä Kaipolassa on nykyaikainen teollinen infra. Paikan sijainti ratayhteyden varrella on keskeinen”, Poti toteaa.
Tehdasalue kattaa 180 hehtaaria. Rakennuksia tontilla on yhteensä 200 000 kerrosneliömetriä.
Suuresta pettymyksestä huolimatta jämsäläiset haluavat nyt katsoa tulevaisuuteen, Poti huomauttaa.
”Tehdasalue on herättänyt laajaa kiinnostusta ja sinne on tullutkin uusia toimijoita. Ajantasainen infra ja hyvä sijainti toki auttavat tässä.”
Kaipolan uusi alku ei ole mennyt kaikilta osin toivotusti. Entisen paperitehtaan tiloissa tammikuussa 2022 jätteenpolton aloittanutta Kaipola Recycling Oy:ta haettiin konkurssiin kesäkuun lopussa.
Keski-Suomen käräjäoikeus toteaa päätöksessään, että yritys on maksukyvytön, sillä se ei ole konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan maksanut erääntynyttä velkaansa.
Sanomalehti Keskisuomalainen ja Yle ovat uutisoineet Kaipola Recycling Oy:n toiminnassa ilmenneen monenlaisia puutteita.
Yle muun muassa uutisoi (10.1.2023), että valvontaviranomainen Keski-Suomen Ely-keskus puhalsi pelin poikki ensi kerran kesällä 2022, koska yritys ylitti liiaksi päästöjen raja-arvoja. Polttokattilasta lähtevien savukaasujen puhdistamiseksi ei ollut silloin hankittu savukaasupesuria.
Yhtiö sai lokakuussa 2022 aluehallintovirastolta (avi) jatkoluvan jätteenpolttoon, mutta Ely-keskuksen mukaan laitos oli ylittänyt päästöjen sallitut raja-arvot moninkertaisesti. Ely-keskus ei siksi antanut Kaipola Recycling Oy:lle lupaa jatkaa jätteenpolttoa enää 2023.
Keskisuomalainen uutisoi (10.8.2023) Kaipolan tehdasalueelle jääneen konkurssiin menneen yhtiön jäljiltä noin 20 000 tonnia jätettä ja noin 7 000 tonnia tuhkaa. Osa jätteestä ja tuhkasta on varastoituna ulos peittämättömänä, lupamääräysten vastaisesti.
Kaipola Recycling Oy:n konkurssin pesänhoitaja, asianajaja Martti Jantunen vahvistaa KSML:n uutisoiman mittaluokan olevan oikeansuuntainen.
”Todennäköisesti suuruusluokka vastannee uutisointia. Pääosin aines on jäteperäistä kierrätyspolttoainetta.”
Epäselvää on, kaatuuko yhtiön jälkien siivous Jämsän kaupungin kontolle.
Kaipola Recycling Oy:n biokaasuasiantuntija Heikki Kutinlahden näkemys on, että konkurssiin ajettavan yhtiön talousongelmat johtuvat viranomaisten toiminnasta.
”Ely ja avi ovat tässä olleet napit vastakkain. Toinen antaa luvat ja toinen valvoo. Kestämättömillä, jopa väärillä perusteilla on määrätty poltto keskeytettäväksi, ja se on aiheuttanut kassavirran tyrehtyessä nämä talousongelmat.”
Kutinlahden mukaan media on uutisoinut virheellisesti Kaipolan tehdasalueella olevasta jätteestä.
”Kyse on jätepohjaisesta esikäsitellystä kierrätyspolttoaineesta, ei jätteestä. Poltimme leijukerroskattilassa kaupan ja teollisuuden, sekä rakennustoiminnasta tulevaa, palavaa ja energiapitoisuudeltaan hyvää jäännösmateriaalia”, Kutinlahti toteaa.
Kutinlahden mukaan yritys neuvotteli maksuohjelmasta, mutta vakuutusyhtiön mielestä liian pienistä eristä.
”Yritys kunnioitti kaikkia velallisia ja halusi hoitaa velanmaksuja tasapuolisesti.”
Kaipola Greenport Oy:n hallinnoimalla tehdasalueella toimii tällä hetkellä Kaipola Circular, jonka on määrä aloittaa muoviöljyn valmistaminen ensi syksynä.
Varastonaan tehdasaluetta käyttävät Metsä-Tissue, Logistikas sekä UPM, jonka omistuksessa säilyi tehtaan puukenttä.
Paperitehtaan teloihin liittyvää kunnostustoimintaa tekevä Voith on jatkanut toimintaansa Kaipolassa paperitehtaan lakkauttamisen jälkeenkin.
”Uusiakin avauksia on. Finnforell suunnittelee aloittavansa Kaipolassa kiertokalakasvatusta. Neuvotteluja on käynnissä myös muiden alueesta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa”, Anna-Liisa Juurinen kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





