Luottamus hallitukseen rakoilee kaupunkien läheisellä maaseudulla – "Siellä on paljon alihankintaverkostoja, jotka tekevät töitä vientiteollisuudelle"

Marinin hallituksen luottamus on kovimmilla kaupungin läheisellä maaseudulla, missä sijaitsee paljon alihankintateollisuutta, joka on mukana myös kansainvälisissä vientiverkostoissa. Kuva: Jukka Pasonen

Kaupunkien läheisellä maaseudulla toimivat yritykset ovat EK:n tuoreen selvityksen mukaan kaikkein hankalimmassa tilanteessa koronan takia.

"Siellä on paljon alihankintaverkostoja, jotka tekevät töitä vientiteollisuudelle. Näyttää vakavasti siltä, että teollisuuden ahdinko voi syksyn aikana laajentua, ennustaa selvityksen koonnut johtava asiantuntija Jari Huovinen Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Samoilla alueilla luottamus hallitustakin kohtaan rakoilee.

"Uudellamaalla luottamus on vahvinta. Mitä kauemmas pääkaupunkiseudulta mennään, sen hatarammalla pohjalla luottamus hallituksen kykyyn edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä on."

EK tutki hallituksen luottamusta jo viikko sitten, mutta Huovinen selvitti Maaseudun Tulevaisuudelle alueellisia lukuja tarkemmin.

Lukujen mukaan 12 prosenttia Helsinki-Uudenmaan yrityksistä luottaa hallituksen kykyyn tehdä työllisyyttä edistäviä päätöksiä ja 59 prosenttia arvioi luottamuksensa heikoksi.

Arviot ovat kriittisimpiä Länsi-Suomessa, jossa 6 prosenttia kuvaili luottamustaan vahvaksi ja 71 prosenttia heikoksi.

Jopa 77 prosenttia kaupunkien läheisen maaseudun yrityksistä ei luota hallituksen kykyyn tehdä työllisyyttä edistäviä päätöksiä. Vain 2 prosenttia kuvaili luottamuksensa vahvaksi.

Kuitenkin harvaan asutulla maaseudulla epäluottamusta esiintyi vähiten. Huovinen arvioi, että maaseudun elinkeinot ovat selvinneet koronakriisin kourissa kaikkein parhaiten. Niistä 54 prosenttia piti luottamustaan heikkona ja 7 prosenttia vahvana.

Hallituksen kykyyn edistää yrittäjyyttä luotetaan eniten juuri ydin ja harvaan asutulla maaseudulla. Noin viidennes näiden alueiden yrityksistä raportoi luottavansa hallituksen kykyyn edistää yrittäjyyttä ja yli kaksi viidesosaa kertoi epäluottamuksesta.

Yksittäisistä aluetyypeistä huomio kiinnittyy Huovisen mukaan kaupunkien läheiseen maaseutuun, jossa tilanne on kesäkuukausina heikentynyt.

"Siellä 52 prosenttia alueen yrityksistä kertoo ainakin jostain seuraavista koronan seurauksista eli lomautuksista, irtisanomisista, konkurssiuhasta tai lopettamisen todennäköisyydestä. Toukokuussa sama luku oli 48 prosenttia."

"Kaupunkien läheisellä maaseudulla on usein paljon alihankintateollisuutta, joka on mukana myös kansainvälisissä vientiverkostoissa. Tulos kertonee siitä, että koronakriisin vaikutukset eri toimialoihin kohdistuvat eritahtisesti ja ennakoi teollisuusyrityksille syvenevää ahdinkoa syksyn ja loppuvuoden aikana."

"Lisäksi kriittisyys hallituksen työllisyystoimia kohtaan kumpuaa kaupunkien läheisellä maaseudulla yritysten yleisesti kohtaamasta osaajapulasta, josta on tehty havaintoja EK:n aikaisemmissa yrityskyselyissä."

Syitä osaajapulaan on monia kuten erilaiset työn vastaanottamisen kynnystä nostavat kannustinloukut tai matkustusrajoitukset, jotka estävät ulkomaisten osaajien pääsyä maahan.

"Yritykset eivät välttämättä joko sijaintinsa tai toimialansa vuoksi ole aina riittävän houkuttelevia potentiaalisten työntekijöiden näkökulmasta."

Huovinen toteaakin, että tuloksissa on maan hallituksen näkökulmasta sekä hyvää, että huonoa.

"Tosiasia on se, että epäluottamus hallituksen kykyyn tehdä yrittäjyyttä tai työllisyyttä edistäviä päätöksiä on melko laajaa. Samalla on kuitenkin huomattava, että arviot maan hallituksen toimintakyvystä ovat tällä kertaa selvästi myönteisempiä kuin Rinteen hallitukseen kohdistuneet arviot EK:n kyselyssä syksyllä 2019."

"Marinin hallitus ei siis saa yrittäjiltä tai yritysjohtajilta täystyrmäystä ja sillä on avaimet vielä omissa käsissään. Johdonmukaisilla, toimintaympäristön ennustettavuutta ja vakautta lisäävillä toimenpiteillä se voi vahvistaa yrittäjien luottamusta nopeastikin."