EVA:n kysely: Kaksi kolmesta sanoo, että lääkäri on tarpeeksi lähellä – itäsuomalaiset tyytyväisimpiä terveyskeskukseen pääsyyn

Enemmistö suomalaisista katsoi kyselyssä terveydenhuollon toimivan huonosti Suomessa. Kuva: LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN

Suomalaisista vastaajista noin puolet arvioi lääkäriin pääsyn nopeuden kuntien terveyskeskuksissa huonoksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyssä. Vastaajista 37 prosenttia piti lääkäriin pääsyn nopeutta kuntien terveyskeskuksissa hyvänä.

Uudellamaalla vain 28 prosenttia pitää lääkäriin pääsyn nopeutta hyvänä ja 58 prosenttia huonona.

Selvästi tyytyväisempiä ovat Itä-Suomessa asuvat, joista puolet pitää lääkäriin pääsyä hyvänä ja 42 prosenttia huonona.

Myös asuinkunnan koolla on väliä. Suomalaiset arvioivat terveyskeskuslääkärille pääsyn sitä hitaammaksi, mitä suuremmalla paikkakunnalla he asuvat.

Enemmistö suomalaisista katsoi kyselyssä terveydenhuollon toimivan huonosti Suomessa. Tyytymättömyyttä esiintyi muun muassa terveysongelmien ennaltaehkäisyyn, leikkausten jonotusaikoihin ja asiakkaiden kuunteluun.

Ainoa asia, minkä suhteen suomalaisten enemmistö on kyselyssä tyytyväisiä, on palveluiden läheisyys. Lähes kaksi kolmesta (64 prosenttia) on sitä mieltä, että terveydenhuollon palvelut ovat riittävän lähellä. Vain reilun neljänneksen (27 prosenttia) mielestä näin ei ole.

Tyytyväisyys palveluiden läheisyyteen on hieman vähäisempää pienillä paikkakunnilla.

Vastaukset kertovat Evan analyysin mukaan kuitenkin siitä, että terveyskeskusten, lääkäriasemien ja sairaaloiden verkostoa pidetään riittävän kattavana. Suomen terveydenhuollon ongelmat eivät sen mukaan johdu liian harvasta palveluverkosta.

Heikoimmat arviot terveydenhuollolle antoivat ihmiset, jotka eivät koe itseään terveiksi. Hyvin terveiksi itsensä kokevista puolet piti terveydenhuoltoa tasa-arvoisena. Näin ajatteli vain viidesosa ihmisistä, jotka eivät koe itseään lainkaan terveiksi. Heistä kolme neljästä piti järjestelmää epätasa-arvoisena.

Kyselyyn vastasi 2  042 ihmistä. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.9.–7.10.2021 Taloustutkimuksen internet-paneelilla.