VIERASKOLUMNI Vakiintunut voima
Jytkystä on kaksi ja puoli vuotta. Vanhat puolueet, media ja tutkijat ajattelivat, että kyllä se siitä taittuu. Toisin on käynyt. Suomen politiikassa on tapahtunut muutos, kuinka pysyvä, jää nähtäväksi. Ennen Perussuomalaisten kannatus nousi ja laski, sama tilanne kuin SMP:lla oli aikoinaan. Muut olivat tasaisen kannatuksen puolueita. Nyt Perussuomalaiset ovat vakiintuneet useamman kuukauden mittauksissa 18 prosentin puolueeksi muut seilaavat edestakaisin.
Politiikassa pitää olla oma suunnitelma ja tuumaustunti on tärkein tunti. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kataisen hallitus tekee opposition elämän helpommaksi – jopa Kepu pärjää.
Vaaleihin on vielä aikaa, silti pohjat tehdään nyt. Mikäli kiertäminen ei nyt maistu, ei kannata ihmeitä odottaa. Ihmiset eivät pidä siitä, että edustajat ovat välivuodet piilossa ja ilmestyvät pahvimukien ja ruusupuskien kanssa markettien eteen pari viikkoa ennen vaaleja.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jalkautui Keski-Suomessa. Itse puhuin Jyväskylässä, Muuramessa, Jämsänkoskella ja Jämsässä. Kuulijoita oli yhteensä viitisensataa. Kävin kymmeniä lyhyitä keskusteluja, joista muutama havainto: median muotiaiheet eivät kiinnosta, homorummutus ei saa aikaa homoliittokeskustelua, eikä pakkoruotsikaan tullut vastaan kuin pari kertaa.
Jotta ei kanta noihin asioihin jää epäselväksi, en kannata homoliittoja ja kannatan pakkoruotsin poistoa.
Ihmisiä tuntuu kiinnostavat työ, yrittäminen, eläkkeet, maaseudun elinvoima, kunta ja soteuudistus, bensan hinta, työurat, talouskasvu, maahanmuutto ja eurolinja.
Kun Angela Merkel hiljattain sanoi, että Kreikan otto euroalueeseen oli virhe, media sanoi, että onpa viisas nainen. Kun sanoin sen itse jo 2010, kirjoitettiin, että olen härski populisti. No, kyllä kansa tietää ja Linna kommentoi.
Politiikassa ei ole saavutettuja etuja. Siksi tiedän, että Sipilän hississä on kaksi suuntaa, ylös ja alas. Tässä järjestyksessä.
Kun en hyväksynyt järjettömiä euron tukipaketteja, syytettiin vastuun karttelusta. Nyt kun ilmoitan, että olen valmis pääministeriksi, jos kannatusta on, sanotaan vallanhimoiseksi puoluepomoksi. Siinä välissä otin vastuun kotikaupunkini Espoon valtuustosta, Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Vakiintunut voima? Kyllä. Uskon niin, enkä pelkästään usko vaan teen kentän kanssa sen eteen työtä joka päivä. Politiikka ei ole päiväperhoilua. Pitää olla linja ja kannatus. Se vaatii miettimistä. Ei se riitä, vaikka olisi hyväkin stand up -koomikko. Huonoilla ei ole mitään mahdollisuutta. Siksi kannatan Olli Rehnin euroehdokkuutta, mutta en hänen valintaansa.
Nyt kun poliittinen syksy alkaa toden teolla, muistetaan huumori ja hyvä mieli. Kaikki me pyrimme saamaan Suomen paremmaksi, omista lähtökohdistamme. Se on arvostettava asenne ja kestävän kehityksen lähtökohta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
