passipaikalla Teflon murenee

Pääministeri Jyrki Kataisessa (kok.) ei taida olla presidenttiainesta. Vuosia puleerattu kiiltokuva särähti lopulta aika vähäiseen asiaan, tutkimusrahan junailuun kaverille.

Mauno Koivistoa (sd.) ja Sauli Niinistöä (kok.) yritettiin mustata ja naarmuttaa vuosikymmeniä. Mikään ei tehonnut. Heidän teflonpinnoitteensa kesti upeasti perille, vaikka monesti portinpielessä kolisi.

Muodollisesti Katainen selvinnee. Arvostelijoiden vaatimus kilpailuttamisesta on aivan älytön. Jos Suomen pääministeri haluaa teettää filosofilla arvion maansa tulevaisuuden kehityssuunnista, pitäisikö työ antaa huutokaupalla halvimman tarjouksen tehneelle filosofille?

Eri asia on, että 700 000 euroa on tolkuton hinta. Se on lähes yhtä paljon rahaa kuin presidentti Sauli Niinistölle maksetaan koko kuuden vuoden presidenttikaudesta palkkaa.

Pääministeri Katainen ei ole kyennyt selittämään, mihin filosofi Pekka Himasen raporttia aikanaan käytetään.

Arja Juvosen (ps.) viime viikon kyselytunnilla nostama metakka oli siis aiheellinen. Paikallaan oli myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan Päivi Lipposen (sd.) kitkeryys. Valiokunnan päätyö on käsitellä hallituksen tulevaisuusselonteko, johon Himasen selvitys ei ehdi.

Joutessaan eduskunta runteli Himasen alustavan selvityksen, niin sanotun Sinisen kirjan, jonka keskustan ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikainen risti Siniseksi uneksi.

Alun perin Sininen uni oli Tapio Rautavaaran säveltämä ja esittämä laulu Martti Haavion runoon Nukkumatti. Nykyisin Sininen uni on rohdoskaupoissa myytävä lievä huume, jota vanhat rouvat käyttävät rauhoittuakseen.

Tulevaisuuspohdiskelut eivät ole vasta keksittyjä. Kalevi Sorsan (sd.) pääministerikaudella valtakunnanfuturologi Paavo Löppönen tehtaili niitä virkatöinä valtioneuvoston kansliassa, ja moni demari ansaitsi siinä tehtailussa leipänsä.

Pääministeri Esko Aho (kesk.) loukkasi tätä ikimuistoista demarinautintaa verisesti pestaamalla omat tutkijat, joista professori Ilkka Niiniluoto (sit.) muistetaan vieläkin.

Teuvo Hakkaraisen (ps.) eduskunnan perustuslakivaliokunnalle tekemä tutkintapyyntö koskee enemmän Kataisen ajattelemattomuutta kuin Himasen tutkimusta. Kantelun aivo lienee Pentti Oinonen (ps.), jonka politikointikeinona on asioiden hallinnan sijasta karkea huumori.

Onneksi valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) on osoittautunut tolkun mieheksi, vaikka hänen selässään on monen SDP:n puheenjohtajan rautasaappaan jäljet.

Hallituksen pitäisi päättää suuresta kuntauudistuksesta. Sekoilu on lupaavaa. Esimerkiksi nyt julkistettu metropoliselvitys piirtää Uudellemaalle aivan erilaiset kuntarajat kuin vuosi sitten julkistettu suuri karttaharjoitus.

Epävarmuudesta kieli myös eduskunnan suuri aluehallintokeskustelu. Timo V. Korhonen (kesk.) valitti, että valtion aluehallinnon tehtäviä annetaan maakuntien suurille keskuskunnille eikä maakunnille. Hallintoministeri Henna Virkkunen (kok.) myönsi, että hallitus kääntyy vahvojen kuntien puolueen ja maakuntaliittojen tarve vähenee.

Anni Sinnemäki (vihr.) painotti, että erityisosaamista vaativia tehtäviä hallinnossa on koottava yhteen ja sijoitettava kauas esimerkiksi kaivoksista riippumattomuuden takaamiseksi.

Pertti Hemmilä (kok.) arveli, että elykeskuksissa on 15-kertaisesti liikaa päälliköitä. Alueilla pitäisi olla yleisönpalvelijoita ja päälliköt Helsingissä ministeriössä, vaati Hemmilä.

Pauliina Viitamies (sd.) ilmoitti edellisen hallituksen tuottavuusohjelman rokottaneen pahasti aluehallintoa maakunnissa. Pirkko Mattila (ps.) huomautti, että pahimmat henkilöstösupistukset osuvat tämän hallituksen kahdelle seuraavalle vuodelle.

PEKKA ALAROTU

Avaa artikkelin PDF