Tänä talvena on luvassa taas kunnolla lumitöitä. Kuva: Saara Lavi
Suomen kaikkien aikojen lumiennätys tehtiin vain 25 vuotta sitten, ja eräs yllättävä piirre ilmastossamme auttaa rikkomaan ennätyksiä myös tulevaisuudessa
Koko maa on saanut kunnon lumipeitteen, ja Ilmatieteen laitos lupaa lumista tammikuuta. Ennätykset voivat paukkua jossain päin maata.
Suureen lumimassaan voi pohjoinen Suomi varautua lähes joka talvi, kun taas etelärannikolla se vaatii poikkeussäät. Kuva: Jarkko SirkiäSanotaan se nyt alkuun. Suomen kaikkien aikojen lumiennätys on ison miehen mitta, 190 senttiä, ja se havaittiin Enontekiön Kilpisjärvellä 19. huhtikuuta 1997.
Meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta heittää ennätyksen perään muutaman varauksen. Lumen syvyyttä alettiin kirjata 1900-luvun alkupuolella, mutta havaintopisteitä oli paljon vähemmän kuin nykyiset reilut 170.
Lisäksi lumihavainnot on ehditty siirtämään paperimuistiinpanoista digitaaliseen tietokantaan vasta vuodesta 1959 lähtien, joten arkistojen kätköistä voi vielä paljastua mielenkiintoisia yllätyksiä.
Lumen syvyyttä mitataan nykyään mittauspisteissä automatiikalla, manuaalisesti tai molemmilla tavoilla mutta aina tasan klo 8 aamulla talviaikana ja tunnin myöhemmin kesäajassa. Luvut eivät ole absoluuttisen tarkkoja, sillä tuuli saattaa paikoin kinostaa lunta tai toisaalla puhaltaa sitä pois.
Tietenkin paikat pyritään valitsemaan niin, että päästään mahdollisimman oikeaan tulokseen.
Kuva: Timo FilpusAlueiden huippusyvyyksiä tutkaillessa kiinnittyy huomio siihen, että pohjoisimmassa Suomessa ennätykset voivat olla varsin tuoreita, kun taas muualla maassa ne ovat 1960–80-luvuilta.
Tämä on osaksi seurausta ilmaston lämpenemisestä. Sateet lisääntyvät, ja etelässä ne tulevat monina talvina pääasiassa vetenä. Sen sijaan Pohjois-Suomessa säät pystyvät yhä pakkasella. Siksi suuret sademäärät povaavat tulevaisuuteen uusia ennätyksiä, mutta vain pohjoisimpaan Suomeen.
Selkeimmin tämä nähtiin toissatalvena 2020. Joulukuussa tuli sadetta kaksikertainen määrä normaalin verrattuna, ja sateisuus jatkui kevääseen saakka. Keski- ja Etelä-Suomi päivitteli lumenpuutetta, Lappi taas sen runsautta.
Toisiaan voi hetkellisesti myös toisin päin. Talvi 2010–2011 oli Etelä-Suomessa jopa lumisempi kuin Lapissa. Esimerkiksi Helsingissä oli jo 15.12.2010 noin 40 senttiä lunta, ja Pohjois-Suomessa huomattavasti vähemmän. Silloin lumet lähtivät etelässä vasta huhtikuussa.
Suureen lumimassaan voi pohjoinen Suomi varautua lähes joka talvi, kun taas etelärannikolla se vaatii poikkeussäät – kuten vaikka sen viime talvena lanseeratun "Pietarin lumitykin".
"Silloin avonaisen meren päällä oleva kosteus nousee lauhan ilman mukana ylös, jos meren yllä on riittävän kylmää ilmaa. Lopuksi se tiivistyy ja sataa lumena. Ilmiö syntyminen vaatii kuitenkin tarpeeksi suuren alueen, kuten Pietarinlahdelta Suomen rannikolle", Siiskonen kertoo.
Tämä talvi näyttää hyvältä – tai huonolta, jos ei piittaa lumitöistä. Pohjois-Karjalassa on jo nyt lunta useimmilla mittausasemilla 50–60 senttiä eli ajankohtaan nähden harvinaisen paljon. Kittilässä on yli 80 senttiä ja Käsivarren Lapissa 70 senttiä. Pohjanmaakin on ajankohdan keskiarvoja edellä, ja pääkaupunkiseudulla jo hiihdetään.
On siis mahdollista, että pian paukkuvat ennätykset – jos ei Pekingin olympialaisissa niin ainakin kotimaassa.
Siiskonen katselee sääkarttoja ja tutkii pitkän aikavälin ennusteita, joissa matalapainetta ja sateita on luvassa tammikuulle. Pakkasukko lopulta päättää, missä muodossa vesi saadaan.
Lue lisää:
Savotat hukkuvat lumeen Lapissa
Pohjoisessa ennätyskinokset, etelässä kukkaloistoa marraskuussa – näin sää vaihteli vuonna 2020
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
