Osallisuuden edistäminen rakentaa luottamusta päätöksentekoon
Hybiridivaikuttamista on helpompi torjua, kun ihmiset kokevat olevansa osa avointa päätöksentekoa, kirjoittaa Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä. ”Edustuksellinen demokratia on välttämätön, mutta se ei yksin takaa luottamusta.”
Moni kokee, ettei pelkkä äänestäminen riitä mahdollisuudeksi vaikuttaa, kirjoittaja pohtii. Kuva: Jaana Kankaanpää3.12.202508:00
Minua hätkähdytti kuulemani tieto valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon tapaamisessa viime viikolla: vain noin viidennes suomalaisista uskoo, että tavalliset ihmiset pystyvät vaikuttamaan asioihin.
Vaaleissa valitaan päättäjät, mutta luottamus syntyy siitä, kokeeko ihminen tulevansa kuulluksi ja näkevänsä yhteyden päätösten ja oman arjen välillä. Hybridivaikuttaminen puolestaan käyttää hyväkseen heikkoja kohtia, joissa ihmiset kokevat jäävänsä ulkopuolelle tai eivät ymmärrä päätösten perusteita.
Sitran selvitys vuodelta 2022 osoittaa, että osallistumisen tavat eivät kohtaa. Kansalaiset ovat valmiita vaikuttamaan kevyillä ja digitaalisilla tavoilla, päättäjät painottavat kasvokkaisia kohtaamisia. Osa ihmisistä jää täysin sivuun osallistumisesta, jos väylät ovat vaikeita tai vääränlaisia.
Kokemukseni perusteella tarvitaan sekä verkon välityksellä tapahtuvaa vaikuttamista että kohtaamisia. Ollessani kunnanjohtajana Vaalassa tapasin kaikki kahdeksasluokkalaiset pienissä porukoissa lounaalla, Kuhmon kaupunginjohtajana noin kymmenen hengen porukoissa kahvilla. Puhuimme heidän unelmistaan ja ajatuksistaan omasta kotikunnasta. Sain noista tapaamisista valtavasti. Myös nuoret kokivat ne merkityksellisiksi.
Samaan aikaan nuoret sanoivat suoraan, että he haluavat myös ja erityisesti nettiosallistumista. Kaikki eivät tule paikalle, kaikki eivät puhu ryhmässä, ja moni haluaa vaikuttaa silloin kun ajatus syntyy.
Pienen kunnan ketteryys on voimavara, jota kannattaa käyttää rohkeasti luottamuksen rakentamiseksi.
THL:n vuosina 2014–2023 toteuttama Sokra-hanke tuotti työkaluja osallisuustyön johtamiseen: rakentamaan kumppanuutta julkisen hallinnon, järjestöjen, yritysten ja kansalaisten kesken niin, että erityisesti huolehditaan myös heikommassa asemassa olevien mukana olo. Osallisuutta kehitetään yhdessä ja sen vaikutuksia arvioidaan yhdessä asukkaiden kanssa.
Pidän tärkeänä, että jokaisessa kunnassa osallisuustyötä johdetaan. Se on poliittisen- ja virkajohdon yhteinen tehtävä. Selkeät tavoitteet auttavat kuntalaisia ymmärtämään, mihin he osallistuvat ja miksi heidän näkökulmaansa tarvitaan. Hyvin määritellyt tavoitteet minimoivat myös toiveiden tynnyri -ilmiön syntyä. Ne asettavat osallistuville kuntalaisille realistisemmat odotukset lopputuloksista, kun osallistamisen aiheella on selkeät rajat.
Yhtä tärkeä on palaute: jos jokin ehdotus ei etene, vaikka sen valmisteluun on osallistuttu, syy kerrotaan selvästi. Mikä esti, mitä valittiin tilalle, ja mihin osallistujien työ silti vaikutti. Ilman tätä osallistuminen muuttuu hyödyttömäksi ajankäytöksi ja seuraavaa kertaa ei tule.
Pienillä kunnilla on tässä etu. Pienuuden ketteryys on voimavara, jota kannattaa käyttää rohkeasti luottamuksen rakentamiseksi. Osallisuuden edistäminen on tärkeä osa varautunutta yhteiskuntaa, johon hybridivaikuttamisella on vaikeampi iskeä.
Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
